Browsing by Author "Lötjönen, Jenni"

Kotouttaminen on kotoutumislain (1386/2010) mukaan viranomaisyhteistyössä tehtävää toimintaa, josta ensisijaisesti vastaavat työ- ja elinkeinotoimistot ja kunnat. Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma tehdään kotoutumislain mukaisesti työelämään suuntaaville henkilöille TE-toimistossa, työelämän ulkopuolella oleville kunnassa. Suomen kunnissa alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma sekä kotoutumissuunnitelman seuranta tehdään osana peruspalveluja, yleensä sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollossa kotouttaminen sisältää laajan työtehtävien kokonaisuuden. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä. Tutkimuksessa kotoutuminen nähdään myös yksilön hyvinvoinnin kasvun prosessina, jossa sosiaalipalvelujen rooli on mahdollistaa yksilön perusautonomian rakentuminen sekä kriisitilanteessa oikea-aikaisella tuella tukea yksilön uskoa selviytymiseen. Tässä tutkimuksessa olen arvioinut kotouttavassa sosiaalityössä havaittavien yhteiskunnassa ilmenevien rakenteellisten ongelmien ratkaisumahdollisuuksia rakenteellisen sosiaalityön keinoin. Sosiaalityön eettiset periaatteet sekä sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittavat puuttumaan toiminnassa ja laajemmin yhteiskunnassa havaittuihin epäkohtiin. Rakenteellisen sosiaalityön kohteiksi kotouttavassa sosiaalityössä valikoituvat yhdenvertaisuuden toteutumisen vastaiset rakenteet, jotka ylläpitävät ja uusintavat syrjintää. Tutkimusta varten haastattelin kollega-arviointiin perustuen neljää kotouttavan sosiaalityön asiantuntijaa Helsingissä ja Espoossa. Asiantuntijoiden ammattikäytännöt vaikuttamiseen, sekä näkemys mahdollisuuksistaan toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä arkityössään vaihtelivat suuresti. Mahdollisuuksia rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen kotouttavan sosiaalityön viitekehyksessä arvioitiin rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuuden elementtien ja käytännön toimintastrategioiden kautta. Mahdollisuuksien merkittävimmiksi selittäviksi tekijöiksi erottuivat työajan käytön tosiasiallinen soveltuvuus vaikuttamiseen ja yhteistyöverkostojen solmimiseen, työntekijän proaktiivinen asenne vaikuttamiseen, sekä kunnan suhtautuminen virkamiestensä vaikuttamistyöhön. Toimintaympäristön ajankohtainen muutos, eli turvapaikanhakijoiden ”aalto” Suomeen syksyllä 2015 otettiin huomioon vaikuttamistyön strategioissa. Toisaalta työtä jouduttiin rajaamaan ja turvaamaan minimipalvelutaso, toisaalta puuttuminen rasismiin viranomaisissa ja muulla yhteiskunnassa koettiin entistä tärkeämmäksi. Työntekijän voimavarojen hallinnan näkökulmasta ”taistelujen valitseminen” oli tärkeää. Rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle merkittävin este oli hyvin monialaisena ongelmana näyttäytyvä asiakasmäärän ja työn vaativuuden ylikuormitus. Muita esteitä olivat yhteistyökumppanien toimesta kohdattu puhevallan rajoittaminen sekä muiden toimijoiden kapearajainen, yhteen suoritukseen keskittyvä toimintatapa. Eri toimijoiden erilaiset katsantokannat maahanmuuttoon, sekä ajankohtainen ulkomaalaislain soveltamiskäytäntö rajoittivat mm. halukkuutta turvallisuuspoliittiseen keskusteluun lähtemiseen. Kotouttaminen nähtiin vaikeaksi tilanteissa, joissa asiakas tuli jatkuvasti torjutuksi pyrkimyksissään yhteiskunnallisen osallisuutensa lisäämiseen. Kotouttaminen oli erittäin vaikeaa tilanteissa, joissa perheenyhdistämistä koskeva sääntely teki asiakkaan perheyhteyden palautumisen mahdottomaksi. Myös virkamiehelle kuuluu sananvapaus julkista intressiä omaavissa asioissa käyttäytymis- ja lojaliteettivelvoite huomioiden. Sananvapaus tuli yllättäen tarkasteltavaksi tutkimusprosessin myötä haastateltujen kerrottua, etteivät he voi antaa lausuntoja kunnan virkamiehenä ja julkaistavaksi aiottu materiaali on annettava esitarkastaa. Osa pelkäsi sanktioita vaikuttamistoiminnasta. Sananvapauden rajoittaminen sekä toimintakulttuurissa ilmenevä vaientaminen ovat johtaneet itsetarkkailuun, päätöksiin olla jatkamatta työsuhteita, sekä monimuotoiseen ”kapinaksi” nimittämääni toimintaan. Sananvapauden puutteet kyseenalaistavat hyvän hallinnon ja kotouttamisen läpinäkyvyyden.