Browsing by Author "Laakkonen, Anssi"

Tekoälyn syrjinnässä tekoälyjärjestelmä asettaa päätöksenteossaan jonkin yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteen mukaiseen ryhmään kuuluvan henkilön huonompaan asemaan kuin muut henkilöt siksi, että henkilö kuuluu kyseiseen syrjintäperusteen mukaiseen ryhmään. Syrjintä voi tapahtua joko välittömästi, jolloin henkilöä syrjitään suoraan henkilöön liittyvän syrjintäperusteen mukaisen syyn perusteella, tai välillisesti, jolloin päätöksen perusteeksi asetetaan näennäisesti yhdenvertaisen säännön, jonka seurauksena kielletyn syrjintäperusteen mukaiseen ryhmään kuuluvat henkilöt joutuvat muita henkilöitä huonompaan asemaan. Tekoälyn syrjintää voi ilmetä esimerkiksi tekoälyjärjestelmällä suoritettavassa rekrytoinnissa, opiskelijavalinnassa ja luotonannossa. Yhdenvertaisuuslain välittömän ja välillisen syrjinnän määritelmät kattavat tekoälyn syrjinnän eri muodot, mutta tutkielmassa havaitaan, että tekoälyn syrjinnän uhriksi joutuvan henkilön on todennäköisesti kohtuuttoman vaikeaa antaa syrjintäolettaman synnyttävää näyttöä tekoälyn syrjinnästä tuomioistuimessa. Kehitteillä olevat Euroopan unionin tekoälysäädös, tekoälyvastuudirektiivi ja tuotevastuudirektiivi eivät ratkaise tekoälyn syrjinnän ongelmia. Tutkielmassa ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslakia ottamalla käyttöön osittain tyhjentävä erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteiden lista ja alentamalla tekoälyn syrjintätapauksen kantajan todistustaakkaa.