Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laakkonen, Tuija"

Sort by: Order: Results:

  • Laakkonen, Tuija (2016)
    Tutkielmani tarkastelee kerronnan, kokemuksen ja teeman yhteyttä Éric-Emmanuel Schmittin romaanissa L’Évangeline selon Pilate (Pilatuksen evankeliumi). Schmittin romaani muodostuu kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta: Jeshuan prologista ja Pilatuksen kirjeistä veljelleen Titukselle. Selvitän tutkielmassani romaanin kerronnallista muotoa ja minäkertojien tajunnankuvausta. Kerronnan ja kokemuksen tarkasteluun käytän pääsääntöisesti Dorrit Cohnin kokeva minä (experiencing self) ja kertova minä (narrating self) käsitteitä sekä Monika Fludernikin kognitiivisia kehyksiä. Janet Altmanin kirjeromaaniteoriaa hyödynnän Pilatuksen kirjeiden tutkinnassa. Selvitän myös kirjemuotoisen kerronnan luotettavuutta romaanissa. Esitän lisäksi näkökulmia henkilöhahmoteoriaan ja tarkastelen, minkälaisia henkilöhahmoja Jeshuasta ja Pilatuksesta muodostuu kerronnan perusteella. Taustoitan tutkielmani aihetta Jeesus-romaaneihin ja Pilatus-kerrontaan liittyvässä katsauksessa, jossa esittelen Jeesus-romaaneja kirjallisuudenlajina ja historian uudelleenkirjoituksena. Esitän tässä yhteydessä myös tyypillisiä evankeliumien uudelleenkerronnan muotoja. Tutkielmassani tuon esiin, miten päähenkilöiden minäkerronnassa toistuva epäilyn kokemus toimii yhdistävänä tekijänä romaanin eri osissa ja kertomusten välillä. Lisäksi osoitan, että epäilyn teema liittää romaanin osaksi Raamatun evankeliumien kyseenalaistavaa uudelleenkerrontaa. Lopuksi esitän, millä tavalla Schmittin romaani mukailee tai uudistaa evankeliumien uudelleenkerrontaa.
  • Laakkonen, Tuija (2017)
    Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa 1900- ja 2000-luvuilla kirjoitettujen romaanien Pilatus-hahmoja. Hyödynnän työssäni Kari Syreenin kolmen maailman mallia, jossa on kolme toisiinsa samanaikaisesti vaikuttavaa maailmaa: konkreettinen maailma, symbolinen maailma ja tekstimaailma. Pilatus kuuluu historiallisena henkilönä konkreettiseen maailmaan, samoin kuin romaanien kirjoittajat ja lukijat. Pilatuksesta kerrotaan antiikin teksteissä ja romaaneissa, jotka viittaavat kerronnassaan antiikin teksteihin. Symbolisen maailman tasolla tarkastellaan tekstien Pilatus-hahmoja ja hahmoihin liittyviä tulkintoja. Ennen esimerkkiromaanien analyysia esittelen antiikin lähdetekstit, joihin Jeesus-romaaneissa ja Pilatus-kerronnassa viitataan usein. Näitä lähdetekstejä ovat Josefuksen ja Filonin Pilatukseen liittyvä kerronta: Josefuksen Juutalaissodan historia ja Juutalaisten muinaishistoria, Filonin De legatione ad Gaium sekä Uuden testamentin evankeliumien Pilatukseen liittyvät kohdat. Työni analyysiosassa tarkastelen Pilatus-hahmoa sivuhenkilönä kahdessa Jeesus-romaanissa: Nikos Kazantzakisin romaanissa Viimeinen kiusaus (1957) ja Norman Mailerin romaanissa The Gospel According to the Son (1997). Pilatus-päähenkilöä tutkin kahdessa kirjeromaanissa: W.P. Crozierin romaanissa Pontius Pilatuksen kirjeet – kirjoitetut hänen ollessaan Juudean maaherrana hänen ystävälleen Senecalle Roomaan (1938) ja Éric-Emmanuel Schmittin romaanissa Pilatuksen evankeliumi (2006). Esimerkkiromaanien valinta perustuu siihen oletukseen, että romaanien kerronta, henkilöhahmot ja symbolisen tason tulkinnat heijastavat romaanien kirjoittamisajankohdan arvomaailmaa ja tapahtumia. Romaanien kerronnan analysointi paljastaa, että fiktiivisissä Pilatus-hahmoissa on samanlaisia piirteitä kuin antiikin tekstien Pilatus-tulkinnoissa. Pilatus on ylimielinen Rooman valtakunnan edustaja, joka ajattelee omaa etuaan ja suhtautuu juutalaisiin vähintäänkin alentuvasti. Uudemmissa romaaneissa Pilatuksen asenne juutalaisia kohtaan on kuitenkin melko neutraali. Vanhemmissa romaaneissa Pilatus on sen sijaan selkeän juutalaisvihamielinen. Kaikissa esimerkkiromaaneissa esiintyy lisäksi samankaltaista Raamatun evankeliumeja kyseenalaistavaa kerrontaa: Pilatus suhtautuu Jeesuksen välinpitämättömästi, eikä ole vakuuttunut tämän syyttömyydestä.