Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laakso, Suvi"

Sort by: Order: Results:

  • Laakso, Suvi (2015)
    Ikääntyneiden tutkiminen on yhteiskunnallisesti tärkeää väestön ikääntymisen vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvanee jatkossa ja gerontologisen sosiaalityön merkitys kasvaa. Kotona asumisen ensisijaisuus luo tilaisuuksia ikäihmisten kaltoinkohtelulle, joka on yhteiskunnassa piilevä ja vaikeasti puututtavissa oleva ongelma. Ilmiötä on tutkittu sosiaalityön näkökulmasta vähän. Pro gradu -työn tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia muotoja kaltoinkohtelu saa, kuka kaltoinkohtelija on ja minkälaista tukea kaltoinkohtelutilanteisiin on tarjolla. Tutkimus oli hermeneuttis-fenomenologinen dokumenttitutkimus, jonka aineistona käytettiin 89 Suvanto-linjan puheludokumenttia aikaväliltä 2012–2014. Suvanto ry:n Suvanto-linja on kaltoinkohtelua kokeneiden tai sen uhan alla elävien ikäihmisten auttava puhelin. Luonnollinen tutkimusaineisto muodostui Suvanto-linjaan vastanneiden ja ikääntyneiden, heidän läheistensä tai ikääntyneiden parissa työskentelevien vuorovaikutuksessa, joten tieteenfilosofialtaan tutkimus mukailee sosiaalista konstruktionismia. Tutkimusta kyseisenlaisesta aineistosta ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia sekä sisällönerittelyä. Aineiston analyysin perusteella tullaan tulokseen, että ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu on fyysistä väkivaltaa ja pahoinpitelyä, seksuaalista kaltoinkohtelua, psyykkistä häirintää, uhkailua ja loukkaamista sekä sosiaalista eristämistä. Se on taloudellista hyväksikäyttöä, luvatta asumista, perintöasioihin liittyviä väärinkäytöksiä, kiristämistä, taloudellisten oikeuksien rajoittamista, varastamista ja petoksia. Laiminlyönti on itsen, läheisten tai yhteiskunnan taholta tapahtuvaa ikäihmisen tarpeiden huomiotta jättämistä. Yhteiskunnallinen kaltoinkohtelu on palvelujen ja tarpeiden kohtaamattomuutta, yhteiskunnallista laiminlyöntiä, kuulluksitulemattomuutta, syrjintää ja työntekijöiden asiatonta käytöstä ikääntyneitä kohtaan. Yleisin kaltoinkohtelija on puoliso, jonka lisäksi ikääntyneitä kaltoinkohtelevat lapset, muut sukulaiset ja tuttavat sekä yhteiskunnan toimijat. Myös yhteiskunnallinen tilanne ja yleinen asennoituminen voidaan katsoa kaltoinkohteleviksi. Kaltoinkohtelu on tutkimuksen mukaan useimmiten moninaista usean kaltoinkohtelumuodon esiintyessä yhtäaikaisesti. Kaltoinkohdelluille on tarjolla monialaisesti tukimuotoja, joista keskeisiä ovat sosiaalityön palvelut. Suvanto ry on erikoistunut kaltoinkohdeltujen ikäihmisten tukemiseen. Suvanto-linjan tärkeitä tehtäviä ovat kuunteluapu ja palveluohjaus. Palveluohjaus on tärkeä menetelmä, jolla voidaan välttää laiminlyönnin kokemukset. Kaltoinkohdeltujen ohella tukea tarvitsevat myös kaltoinkohtelijat, joilla on monenlaisia ongelmia.
  • Laakso, Suvi (2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 ramadan- eli paastokuukauden aikaisten julkaisujen monimediaista virtaa suomalaisten tai Suomessa asuvien muslimien Facebook-ryhmissä. Tutkielmassa kysytään, millaisia tuottamisen ja kuluttamisen käytäntöjä julkaisuissa esiintyy. Toisekseen selvitetään, kuinka tarkastelemani ramadan-käytännöt tuottavat ummaan, islamin universaaliin yhteisöön, kuulumista ja ilmentävät osallistavaa uskontoa suositulla sosiaalisen median alustalla. Ramadanin on tutkimukseni ajallinen ja merkityksiä rakentava kehys, koska siihen liittyy monenlaisia uskonnollis-ruumiillisia käytäntöjä, joiden medialisoitumista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu. Lisäksi ramadan-kuukautta leimaa voimakkaasti yhteisöllisyys. Tutkielma perustuu sosiaalisen median ja media-antropologian kysymyksenasetteluihin ja teorioihin. Keskeisiä käsitteitä ovat medialisaatio eli median ja sen logiikan levittäytyminen muille yhteiskunnan alueille sekä prosumeristiset käytännöt, jolla viitataan tuottajan ja kuluttajan perinteisen roolijaon hämärtymiseen sosiaalisessa mediassa. Umma eli islamin universaali yhteisö taas on islamintutkimuksen käsite, jolla voidaan analysoida uskonnossa tapahtuvia sosiaalisia muutoksia. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan uskonnon analyysiin hedelmällisen käsitteellisen näkökulman tarjoaa osallistuva uskonto, jolla tuotetaan kuulumisen tunnetta yhteisöjen ja verkostojen ristivedossa. Aineiston muodostavat julkaisujen tuottamisen, tykkäämisen, kommentoimisen ja jakamisen käytännöt. Aineisto rakentuu ramadanin-aikaisesta viestinnästä viidessä Facebook-ryhmässä, joita havainnoidaan verkkoetnografisella otteella vuoden 2014 ramadan-kuukauden (29.6.–27.7.) ajan. Analyysiluvuissa eritellään aineistossa rakentuvia humoristisia ja ironisia käytäntöjä, terveyttä edistäviin itsekäytäntöjä, islamilaista estetiikkaa hyödyntäviä, nostalgisoivia käytäntöjä, informaatiokäytäntöjä, muslimisubjektiviteettien tuottamisen tapoja ja kielellisiä valintoja. Prosumeristisia Facebook-käytäntöjä tulkitaan medialisaation, toistamisen ja toisin toistamisen sekä erilaisten subjektivointien kehyksessä. Tulosten perusteella on pääteltävä, että ramadanin-aikaisissa Facebook-käytännöissä tuotetaan osallistuvaa uskontoa. Ramadaniin osallistuminen Facebookissa puolestaan synnyttää tai vahvistaa tunnetta kuulumisesta maailmanlaajuiseen islamin yhteisöön ummaan.