Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Lapatto, Risto"

Sort by: Order: Results:

  • Adrenal function after induction therapy for acute lymphoblastic leukemia in children 
    Loimijoki, Tiia; Lapatto, Risto; Taskinen, Mervi (2019)
    Bakgrund och mål: Prednisolon används under induktionsfasen i vården av barnens akuta lymfoblastleukemi (ALL). Långvarig användning samt höga doser av glukokortikoider hämmar kroppens egen kortisolutsöndring och sätter patienterna i risk av binjureinsufficiens. Material och metoder: För denna retrospektiva forskning identifierade vi alla patienter vårdade för akut lymfoblastleukemi vid Barnkliniken på Helsingfors Universitetssjukhus mellan 1992 och 2014 (n=352). I forskningen inkluderades alla patienter vårdade med en prednisolonbaserad induktionsvård enligt NOPHO (Nordic Society of Pediatric Hematology and Oncology) protokollet (n=270). Sammanlagt 371 ACTH- belastningstest utvärderades. Både låg- och standarddos ACTH-test användes. Full återhämtning definierades som både normal basal och stimulerad kortisolnivå. Resultat: Av 270 patienter hade 61,9% normal binjurefunktion i median 15 dagar efter nedtrappning av prednisolon. Binjureinsufficiens med både låg basalnivå samt stimulerad nivå upptäcktes hos 13% av patienterna. Mediantiden till normal binjurefunktion var 31 dagar för patienter med basalkortisol under 107 nmol/l, 24 dagar för patienter med basalkortisol 107–183 nmol/L och 12 dagar för patienter med basalkortisol över 183 nmol/L. Slutsatser: Dessa resultat kan användas för att minska onödiga hydrokortisonsubstitutioner eller ACTH belastningstest, men också för att garantera hydrokortisonsubstitution för patienter i risk.
  • Aineenvaihduntasairauksien ruokavaliohoito : riski suun terveydelle! 
    Rönty, Lotta; Alapulli, Heikki; Lapatto, Risto; Tuokkola, Jetta (2019)
    Perinnölliset aineenvaihduntasairaudet ovat suuri joukko erilaisia sairauksia, jotka johtuvat geneettisen virheen aiheuttamasta pysyvästä biokemiallisesta häiriöstä, kuten aineenvaihduntaan osallistuvan kriittisen entsyymin puutoksesta tai vajavaisesta toiminnasta. Aineenvaihdunnan häiriö voi kohdistua esimerkiksi rasva-, hiilihydraatti- tai proteiiniaineenvaihduntaan. Monia perinnöllisestä aineenvaihduntasairaudesta kärsiviä potilaita hoidetaan yksilöllisellä ruokavaliohoidolla, jolla pyritään takaamaan riittävä energiansaanti ja estämään haitallisten aineiden kertyminen kehoon. Usein runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio on välttämätön potilaan hengissä pysymisen kannalta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet vahvasti hiilihydraattien osuuden kariesprosessissa, joten hyvin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on riski potilaiden suun terveydelle ja sen myötä yleisterveydelle. Artikkelia varten tehtiin kirjallisuushaku PubMed-tietokannasta ja perehdyttiin HYKS:n Lastenklinikan hoitokäytäntöihin. Artikkelissa esitellään perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia, niiden ruokavaliohoitoa sekä pohditaan yhtälön vaikutusta potilaiden suun terveyteen ja keinoja ennaltaehkäistä suun terveyden ongelmia. Vaikeuksia monesti tuottaa pitkäaikaisen sairauden aiheuttama raskas arki, jonka keskellä suun terveydestä huolehtiminen jää usein toissijaiseksi. Aineenvaihduntasairauksien ruokavaliohoidosta ei ole yhtenäistä hoitosuositusta, vaan hoito suunnitellaan potilaskohtaisesti. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävän välttämättömän ruokavaliohoidon aiheuttama riski potilaiden suun terveydelle johtaa helposti ristiriitaiseen ohjeistukseen hoitavilta eri lääkäritahoilta. Lisäämällä hammaslääkäreiden tietoisuutta aineenvaihduntasairauksien hoidosta voidaan paremmin välttää ristiriitaisesta potilaan ohjeistuksesta aiheutuvaa jopa mahdollista hengen vaaraa potilaalle ja ennaltaehkäistä suun terveyden ongelmia. Perinnöllistä aineenvaihdunnan sairautta sairastavan lapsen hoitotiimiin tulisi kuulua lääkäreiden ja ravitsemusterapeuttien lisäksi myös näiden sairauksien hoitoon perehtynyt hammaslääkäri.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO