Browsing by Author "Lappalainen, Oskari"
Now showing items 1-2 of 2
-
Lappalainen, Oskari (2023)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvata dystrofiinin rooli ja merkitys lihaksen normaalissa toiminnassa, koota yhteen nykytietämys Duchennen lihasdystrofian patofysiologiasta sekä käydä läpi sairauden tutkimuksissa yleisimmin käytettäviä eläinmalleja. Duchennen lihasdystrofia on vakava, etenevä, perinnöllinen lihasrappeumasairaus, joka johtaa lihasheikkouteen, liikkumisen vaikeutumiseen, pyörätuolista riippuvuuteen, avustettuun hengitykseen ja lopulta ennenaikaiseen kuolemaan. Sairaus on poikalapsien yleisin neuromuskulaarinen sairaus, johon sairastuu noin 1/5000 syntyvästä poikalapsesta. Sairaus johtuu X-kromosomissa sijaitsevan dystrofiinigeenin mutaatioista, jonka seurauksena ei synny toimivaa dystrofiiniproteiinia. Ihmisten lisäksi homologiset sairaudet esiintyvät koiralla, hiirellä sekä kissalla. Dystrofiini ilmenee luusto- ja sydänlihaskudoksissa sekä pieninä määrinä aivoissa ja muualla kehossa. Lihassyissä dystrofiini sijaitsee lihassolukalvon alla, jossa se yhdistää solun tukirangan lihassolukalvoon sekä sitä ympäröivään tyvikalvoon. Dystrofiini muodostaa yhdessä muiden proteiinien kanssa dystrofiini-glykoproteiinikompleksin, joka toimii useissa tehtävissä solujen signaloinnissa sekä lihassolukalvon eheyden ylläpidossa lihassupistusten aikana. Ilman dystrofiiniä lihaksista tulee hyvin alttiita vaurioille, jonka seurauksena on etenevä lihaskudoksen korvautuminen side- ja rasvakudoksella, toiminnan heikkeneminen sekä kardiomyopatia. Sairauteen ei ole vielä olemassa parantavaa hoitoa, ja hoitojen tarkoituksena onkin oireiden kontrollointi sekä elämänlaadun parantaminen. Sairauden synnyn ja uusien hoitomuotojen etsimiseen hyödynnetään erilaisia eläinmalleja, joista osalla esiintyy spontaaneja mutaatioita dystrofiinigeenissä ja osa on geneettisesti muokattuja. Yleisimmin käytetyt eläinmallit ovat mdx-hiirimalli (engl. X-linked muscular dystrophy mouse) sekä kultaisennoutajan lihasdystrofia -malli. Dystrofiinin puutoksen aiheuttavia mutaatioita on kultaisennoutajan lisäksi todettu useilla muilla koiraroduilla, ja usein sairauden löytyminen uusissa roduissa on seurausta eläinlääkärissä heränneestä epäilystä.
-
Lappalainen, Oskari (2017)Tutkielma käsittelee 18-30-vuotiaiden Suomessa asuvien työnhakijoiden valmiutta muuttaa työn perässä. Erityisesti työnhakijoihin kohdistuvaa muuttohalukkuustutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Aineistona on vuonna 2009 mol.fi-työnhakupalvelun kautta kerätty 18-30-vuotiaille työttömille tai työttömyyttä kokeneille nuorille suunnattu kyselyaineisto. Tutkielmassa tarkasteltiin vain vastaajia jotka ilmoittivat vastaushetkellä etsivänsä töitä. Lopulliseen analyysiin päätyi 603 vastaajaa. Analysimenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Analyysi suoritettiin neljälle hypoteettista muuttomatkaa kuvaavalle vastemuuttujalle sekä Suomen sisäistä muuttovalmiutta kuvaavalle summamuuttujalle. Selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, ikää, koulutustasoa, yliopistokaupungissa asumista, ja kotitalouden muotoa. Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että matala koulutus ja parisuhde, erityisesti jos vastaajalla on lapsia, vähensivät muuttovalmiutta voimakkaimmin ja järjestelmällisemmin. Tulokset vaihtelivat vastemuuttujan mukaan, mutta vähemmän koulutetut ja parisuhteessa olevat olivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin haluttomia muuttamaan enemmän koulutettuihin ja yksi asuviin verrattuna. Myös sukupuoli ja asuinpaikka vaikuttivat muuttovalmiuteen, mutta eivät yhtä systemaattisesti. Naiset olivat miehiä valmiimpia muuttamaan, ja selkeimmin tämän vaikutus näkyi ulkomaille muuttamisen tapauksessa, jossa naiset olivat miehiä noin kaksi kertaa todennäköisemmin valmiita muuttamaan. Yliopistokaupunkien ulkopuolella asuvat olivat yliopistokaupungeissa asuvia vähemmän valmiita muuttamaan, mutta tämä tulos ei ollut kovinkaan vahva. Muuttovalmius laski hypoteettisen muuttomatkan kasvaessa. Valmius muuttaa ulkomaille poikkesi muista vastemuuttujista koulutuksen epälineaarisen yhteyden sekä sukupuolen ja asuinpaikan voimakkaan yhteyden perusteella. Tunnetekijöiden yhteyttä muuttovalmiuteen testattiin tutkimalla lähipiirissä koettua sosiaalista arvostusta kuvaavien muuttujien yhteyttä muuttovalmiuteen. Tunnetekijöitä kuvaavat muuttujat eivät kuitenkaan nousseet järjestelmällisesti tilastollisesti merkitseviksi. Koulutustason, perhemuodon ja sukupuolen yhteydet olivat linjassa aiempien muuttohalukkuus- ja muuttoliiketutkimusten kanssa. Yliopistokaupunkien ulkopuolella asuvien heikompi muuttovalmius taas ei. Monet muuttohalukkuuteen- ja liikkeeseen aiemmissa tutkimuksessa yhteydessä olleet muuttujat eivät olleet yhteydessä muuttovalmiuteen tässä tutkimuksessa. Iän yhteyden puuttuminen herättää kysymyksiä elämänkaarimallin ja muuttovalmiuden yhteyksistä. Työmarkkinastatuksen yhteydessä puuttuminen saattaa indikoida sitä, että työnhakijuus on työmarkkinastatusta tärkeämpi muuttovalmiuteen yhteydessä oleva tekijä.
Now showing items 1-2 of 2