Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Larjo, Nina"

Sort by: Order: Results:

  • Larjo, Nina (2015)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut makeisalalla toimiviin pk-yrityksiin sekä makeisalan kilpailutilanteeseen. Makeisvero on makeisille, jäätelölle ja virvoitusjuomille asetettu valmistevero, jota on Suomessa kerätty nykyisenkaltaisena vuodesta 2011 lähtien. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan vain pk-yrityksiä, jotka toimivat makeisalalla. Tutkielman teoriaosuus käsittelee makeisveroa, valtion ohjauskeinoja sekä yrityksen kilpailukykyä ja –etua. Johtopäätöksenä teoriaosuudesta todetaan, ettei makeisveroa voida pitää puhtaasti valtion ohjauskeinona, koska sen avulla ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempiin valintoihin. Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastateltavina oli pk-yritysten johtohenkilöitä sekä elintarviketeollisuusliiton asiamies. Haastattelujen tavoitteena oli saavuttaa syvällinen käsitys siitä, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut haastateltaviin pk-yrityksiin. Hinta on tärkeä tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä ja haastateltavat uskoivat kulutuksen siirtyvän makeisveron johdosta yhä vahvemmin halvempiin kaupan omien merkkien tuotteisiin sekä mahdollisesti muihin makeisia korvaaviin tuotteisiin. Hinnankorotusten tulisi olla todella merkittäviä, jotta kulutus siirtyisi makeisista kokonaan toisiin tuoteryhmiin. Teoriaosuudessa todettiin, että arvonlisävero olisi tehokkain ja oikeudenmukaisin keino verotulojen keräämiseen, mutta valmisteverotus taas tehokkaampaa jos halutaan esimerkiksi vähentää tietyn ravintoaineen kulutusta. Makeisveron tapauksessa terveydellisiä tavoitteita ei ole asetettu, joten arvonlisäverotuksen nostaminen olisi tehokkaampi keino verojen keräämiselle. Myös kaikkien haastateltavien mielestä tämä olisi oikea keino. Haastateltavat pitivät makeisveroa epäselvänä, kilpailua vääristävänä ja tietyille tuoteryhmille asetettuna kilpailuhaittana. Haastateltavat olivat turhautuneita muun muassa siihen, ettei makeisveron vaikutuksia yrityksiin selvitetty ennen veron täytäntöönpanoa. Makeisveroa ei voida pitää terveysperusteisena verona koska sillä ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempään ruokavalioon. Makeisvero ei ole hyväksytty verotuskeino haastateltavien joukossa.