Browsing by Author "Leach, Miko"

Substanssiaiheena on patenttioikeudellinen ekvivalenssioppi, jota tutkitaan oikeusvertailun keinoin. Tarkoituksena on selvittää, miten angloamerikkalaisessa ja pohjoismaisessa patenttioikeudessa käsitetään patentin ekvivalenttiloukkaus. Selvityksen puitteissa vertaillaan kyseessä olevia eri lähetysmistapoja. Samanlaisille lähetysmistavoille pohditaan syitä oikeudellisen harmonisaation, juridisten ammattien globalisoitumisen ja transnationaalisten patenttioikeusteorioiden pohjalta. Poikkeaville lähestymistavoille pohditaan syitä oikeuspluralismin ja lainsäädännöllisten tavoitteiden vastakkaisuuksien seurauksena. Aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska viime aikoina patentin suojapiirin tulkinnassa ja patentinloukkausarvioinnissa on tapahtunut merkittäviä uudistuksia. Tästä on esimerkkinä englantilaista patenttioikeutta vuonna 2017 mullistanut Actavis v Eli Lilly –prejudikaatti Ison-Britannian korkeimmasta oikeudesta. Patentinhaltijan liiketaloudellisen edun ja kolmansien osapuolien yleisen edun kannalta on tärkeä ymmärtää mahdollisimman tarkasti, kuinka laajasti patentin suojapiiriä voidaan tulkita. Tämän avulla selkeytyy arviointi siitä, kuinka laaja-alaisesti patentti suojaa keksintöä ekvivalenteilta ratkaisuilta. Näiden kysymysten moninaisuutta lisää patenttiloukkausarvioinnin luonne. Esimerkiksi vaikka Euroopassa patenttien myöntäminen ja suojapiirin tulkinta on harmonisoitu Euroopan patenttisopimuksen avulla, patentin loukkaukseen liittyvät arvioinnit kuuluvat toistaiseksi jäsenvaltioiden omaan toimi –ja harkintavaltaan. Vertailtavat maat ekvivalenssiopillisine lähestymistapoineen ovat Yhdysvallat, Englanti, Ruotsi ja Suomi. Maat on valittu osittain sen perusteella, että kaksi edustavat common law –oikeuskulttuuria ja kaksi edustavat eurooppalaista säädösoikeudellista oikeuskulttuuria. Amerikkalainen ekvivalenssioppi on maailmalla laajasti tunnettu. Englannissa taas on koettu vastikään merkittävä uudistus patentin suojapiirin tulkinnassa ja patentinloukkausarvioinnissa. Ruotsissa on Suomeen verrattuna vakiintuneempi ekvivalenssioppi. Samanlaisuuksia ja poikkeavuuksia avataan neljällä eri vertailevalla kysymyksellä, jotka liittyvät ekvivalenssiopin oikeuskäytännölliseen soveltamiseen, perustaan, rajoittamiseen ja kolmansien osapuolien oikeusturvakeinoihin. Tämän jälkeen samanlaisuuksia ja poikkeavuuksia pohditaan tarkemmin ensimmäisessä kappaleessa mainittujen seikkojen valossa. Lopputuloksena on havaittu, että maiden välillä on lukuisia samanlaisia lähetysmistapoja ekvivalenssiopin suhteen. Siitä huolimatta maiden välillä on myös selviä poikkeavia lähestymistapoja. Esimerkiksi amerikkalainen ja ruotsalainen patenttioikeus vaikuttavat olevan lähempänä toisiaan kuin englantilainen ja suomalainen patenttioikeus, vaikkakin englantilainen patenttioikeus on vuodesta 2017 lähtien muistuttanut lähestymistavoiltaan enenevissä määrin amerikkalaista ja ruotsalaista patenttioikeutta ekvivalenssiopin suhteen. Sitä vastoin suomalaisessa patenttioikeuskäytännössä ei eräiden viimeaikaisten markkinaoikeuden ratkaisujen tulkinnan perusteella ole havaittavissa yhtä selkeää tulkintamallia kuin muissa vertailtavissa maissa ekvivalenssiopin soveltamisen suhteen. Johtopäätös on, että lähestymistapa suomalaisessa patenttioikeudessa muistuttaa siten enemmän englantilaista purposive construction –tulkintamallia (ks. Ison-Britannian korkeimman oikeuden nyttemmin kumoama Kirin-Amgen –prejudikaatti vuodelta 2004). Yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi samanlaisissa lähestymistavoissa todetaan oikeudellisten ammattien globalisoituminen. Tuomarien käymä kansainvälinen dialogi, juristien kansainvälistyvä kouluttautuminen ja oikeustieteilijöiden kansainvälinen tutkimustyö ovat osaltaan vaikuttaneet samanlaisiin tulkintamalleihin ekvivalenssiopista. Yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi poikkeavissa lähestymistavoissa todetaan oikeuspluralismi. Patenttioikeudellisen käytännön taustalla vaikuttavat patenttioikeudelliset teoriat poikkeavat toisistaan (ks. central ja peripheral sekä patent bargain –tulkintateoriat), mikä on osaltaan vaikuttanut poikkeaviin tulkintamalleihin ekvivalenssiopista.