Browsing by Author "Lehmuskoski, Laura"

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma Opintosuunta: Suomen kieli Tekijä: Laura Lehmuskoski Työn nimi: Episteemisen pääsyn säätely tietäväksi asettumisen resurssina kirjoitetussa keskustelussa Työn laji: Syventävien opintojen tutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 70 Avainsanat: episteemisyys, kognitiivinen kielentutkimus, vihapuhe Ohjaaja tai ohjaajat: Tiina Onikki-Rantajääskö Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan kahta kielen ilmiötä, episteemisen pääsyn säätelyä ja tietäväksi asettumista. Tavoitteena on selvittää, millä tavalla episteemisen pääsyn sääteleminen toimii tietäväksi asettumisen resurssina kirjoitetussa keskustelussa. Tutkielman analyysissa tarkastellaan, millaisia ilmiöitä episteemisen pääsyn sääteleminen ja tietäväksi asettuminen ovat, miten ne ilmenevät keskustelun kielenkäytössä ja millaisia tehtäviä ne saavat. Tutkielman aineistona on yhdeksän Facebookin Rajat kiinni! -ryhmästä huhtikuussa 2016 tallennettua keskusteluketjua, joissa on yhteensä 507 kommenttia. Tallennushetkellä Rajat kiinni! -ryhmä oli kaikille avoin, julkinen keskusteluryhmä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, ja analyysissa tukeudutaan kognitiiviseen kielioppiin, sosiaalisen kategorisaation teoriaan sekä suhtautumisen teoriaan. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään tekstintutkimuksen ja keskustelunanalyysin analyysivälineitä. Tutkielmassa episteemisen pääsyn säätely jaetaan kolmeen kategoriaan: episteemisen pääsyn rajaamiseen, episteemisen pääsyn avaamiseen ja episteemisen pääsyn sulkemiseen. Episteemisen pääsyn säätelyllä voidaan havaita olevan useita tehtäviä tietäväksi asettumisen resurssina. Lähteisiin pääsyä säätelemällä keskustelijat konstruoivat keskusteluun erilaisia positioita ja näkökulmia, joista käsin keskustelun topiikkeja ja asiantiloja tarkastellaan. Episteemisen pääsyn sääteleminen tietäväksi asettumisen resurssina palvelee keskusteluryhmän ideologisen arvomaailman vahvistamista ja oikeuttaa ryhmän agendaa ja tavoitteita. Tutkielmassa havaitaan, että keskusteluun konstruoidaan yhteiseen tietoon samastumisen paikkoja episteemisen kutsun avulla. Episteeminen kutsu on intersubjektiivinen keino, jonka avulla keskustelija voi luoda keskusteluun tietävän ja episteemisesti varman näkökulman, johon hän pyrkii sitouttamaan muita. Episteemisen kutsun tehtäviä kommenteissa saavat erityisesti -hAn-sävypartikkeli, retoriset kysymykset sekä kommentteihin konstruoituvan käsitteistäjän tarkastelupisteen siirtymät. Referoinnin keinoja käytetään kommenteissa tuomaan keskusteluun ääniä, jotka tukevat episteemisen yhteisön yksimielistä maailmankuvaa. Edellä mainittujen, tämän tutkielman aineistoja koskevien havaintojen yleistettävyys olisi yksi mahdollinen jatkotutkimuksen aihe.