Browsing by Author "Lehtonen, Krista"

Tarkastelen tutkielmassani Maria Matinmikon teosta Värit (2017) tilaan, ruumiillisuuteen ja identiteettiin keskittyvän teorian ja lähiluvun metodin avulla. Värit on kokeellinen proosaa ja runoa yhdistävä teos, jossa tarkastelun keskiössä on havainto sekä sen moninaisuus ja suhde tilaan ja ruumiillisuuteen. Teos tarkastelee genren, teemojen, kielen sekä identiteetin ja sukupuolen moninaisuutta kaleidoskooppimaisen, kuuteen osastoon jaetun rakenteensa avulla. Teoksen kaleidoskooppimaisuus konkretisoituu erityisesti puhujan havainnon kautta suodattuvassa tilan kuvauksessa, jossa aktuaalinen todellisuus, menneisyys, kuvitelmat ja taide sekoittuvat aiheuttaen yllättäviä siirtymiä. Käsittelenkin teoksen tiloja Henri Lefebvren (1991 [1974]) ajatuksen mukaisesti ensisijaisesti tuotettuina tiloina, joihin mahtuvat sekä fyysisen paikan että abstraktin tilan ainekset. Väreissä tilat vaikuttavat tekstien puhujaan ja puhuja tiloihin, ja kaikkiaan tilat toimivat teoksessa moninaisen subjektiivisen ja yhteiskunnallisen aineksen kyllästäminä polttopisteinä, joissa erilaiset ainekset törmäävät ja sulautuvat yhteen. Surrealismin teorian avulla puolestaan tutkin, kuinka kuviteltu, fantasioitu ja sanoista syntyvä rakentaa teoksessa kuvattuja tiloja. Nojaan tutkielmassani myös humanistisen maantieteen käsityksiin ihmisen toteutumisesta kulttuurisissa tiloissa sekä tilasta sosiaalisesti muotoutuvana kokonaisuutena. Värien tilojen sosiaalista ja poliittista luonnetta tutkiessani hyödynnän Doreen Masseyn (2008) ajatusta valtageometriasta, jonka mukaan tila on aina monimutkainen valtasuhteiden verkko. Osoitan, että yksittäisten tilojen kuvauksen kautta Väreissä käsitellään laajempaa yhteiskunnallista todellisuutta. Värien puhujan tilakokemus kietoutuu queerin teeman ympärille. Tätä tutkiessani hyödynnän aiempia tutkimuksia ruumiillisuuden, identiteetin ja queerin suhteesta kirjallisuudessa. Lähiluennassa osoitan, että Väreissä syrjivät valtarakenteet tulevat ilmi teoksen puhujan ruumiillisessa kokemuksessa, ja että teoksessa valta ja kulttuuri kirjoittuvat ruumiiseen ja vaikuttavat tilakokemukseen. Jatkuvassa transformaatiossa olevat tilat ovatkin yhteydessä teoksen pyrkimykseen kyseenalaistaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia normeja ja niiden muovaamaa käsitystä yhtenäisestä identiteetistä.