Browsing by Author "Lehtonen, Linnea"

Yhdenmukaistettujen menettelytapojen käsitteellä on merkittävä rooli EU-kilpailuoikeudessa, sillä käsitteen soveltamisala pitkälti ratkaisee, pidetäänkö yritysten markkinakäyttäytymistä sallittuna toimintana vai kiellettynä kartellina. Yhdenmukaistettujen menettelytapojen käsite on Euroopan unionin tuomioistuinten (EUT) ja Euroopan komission ratkaisukäytännöstä huolimatta edelleen jossain määrin epäselvä käsitteen tulkinnanvaraisuudesta johtuen. Yhdenmukaistettujen menettelytapojen käsitteen soveltamisalaa on viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa laajennettu koskemaan yritysten epäsuorien kontaktien lisäksi yritysten toimintaa online-ympäristössä. Toimintakentän muutos on tuonut esille useita mielenkiintoisia kysymyksiä kilpailuoikeuden täytäntöönpanosta digiympäristössä, ja kilpailuoikeudellinen ja- poliittinen rajanveto-ongelma kielletyn yhdenmukaistetun menettelyn ja sallitun yhdenmukaisen käyttäytymisen välillä on noussut uudelleen keskusteluun. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yhdenmukaistettujen menettelytapojen käsitettä arvioidaan EU:n kilpailuoikeudessa, ja miten vallitseva doktriini yhdenmukaistetuista menettelytavoista soveltuu online-ympäristöön. Tutkielmassa havaitaan, kuinka yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteen soveltamisalaa on tulkittu laajasti EUT:n ja komission ratkaisukäytännössä. Ennakoitavuuden vaatimuksen näkökulmasta ei voida pitää suotuisana sitä, että yrityksen on varauduttava siihen, että sen käytös voidaan yhdenmukaistetun menettelytavan tulkinnanvaraisuuden johdosta katsoa kielletyksi toiminnaksi komission ja EUT:n ajamien omien täytäntöönpanopoliittisten tavoitteiden seurauksena. EUT:n yhdenmukaistetun menettelytavan soveltamista online-ympäristössä koskeneen tapauksen Eturas valossa EUT näyttäisi omaksuneen pehmeämmän linjan yrityksen kilpailunvastaisen käyttäytymisen osallisuuden arvioinnin suhteen, mitä voidaan verkkoympäristön erityispiirteet huomioon ottaen pitää yrityksen oikeusturvan kannalta positiivisena asiana. Jää nähtäväksi, kuinka EUT tulee soveltamaan yhdenmukaistetun menettelytavan käsitettä tilanteisiin, joissa yritysten välinen yhteydenpito on korvattavissa algoritmeilla. Tutkielmassa päädytään siihen, että komissiolla on yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteen laajasta tulkinnasta johtuen riittävät keinot soveltaa yhdenmukaistetun menettelytavan käsitettä yritysten käyttämien algoritmien tekemiin hinnoittelupäätöksiin. Huolimatta lisääntyvästä kolluusion riskistä online-ympäristössä, komissiolla ei tämän hetkisen oikeustilan valossa ole keinoja puuttua algoritmien yhdenmukaiseen käyttäytymiseen. Tutkielman merkittävimpinä oikeuslähteinä unionitasoisen lainsäädännön ohella ovat EU-tuomioistuinten oikeustapaukset sekä komission päätökset. Tutkielman näkökulma on puhtaasti EU-oikeudellinen. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kattavasti sekä ulkomaista että kotimaista oikeuskirjallisuutta aiheesta.