Browsing by Author "Lehtovaara, Meri"

Tavoitteena tällä tutkielmalla on tuottaa ja lisätä tietoa adoptoitujen lasten päätymisestä lastensuojelun asiakkaiksi. Tarkoituksena on tarkastella ja analysoida, mitkä psyko-sosiaaliset tekijät adoptoitujen lasten elämässä ovat johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen. Tutkimuksen taustalla on Pelastakaa Lapset ry:ssä tehty havainto adoptoitujen lasten lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymisestä. Etsin tutkielmalla vastauksia siihen miten lastensuojelun asiakkuus on alkanut ja millaisina adoptoitujen lasten lastensuojelun asiakkuuden alkamisen syyt näyttäytyvät. Teoreettisena viitekehyksenä on psykososiaalinen ja kiintymyssuhteeseen liittyvä tarkastelu, joka kohdistuu adoptoitujen lasten sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen kokemiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijät, joilla on ollut työn tai aiemman kokemuksen kautta tullutta tietoa näistä lapsista. Aineisto on kerätty viitenä ryhmähaastatteluna ja tulososuudessa on kyseessä sosiaalityöntekijöiden kollektiivinen näkemys asiasta. Analyysimenetelmänä on ollut aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistossa asiakkuudet ovat alkaneet monin eri tavoin; vanhempien oman, lastensuojelun ja ympäristöltä tulevan huolen perusteella. Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen on monimuotoista. Joissakin tapauksissa huoli lapsesta ja perheestä on ilmaantunut melko nopeasti lapsen Suomeen tulon jälkeen. Joidenkin lasten kohdalla puolestaan koulunkäynnin aloitus ja murrosikä näyttävät liittyvän myös lastensuojelullisen huolen ajoittumiseen. Adoptoitujen lasten lastensuojeluprosesseissa on neljä keskeistä osa-aluetta, jotka näyttävät vaikuttavan osaltaan tutkimusaineistossa esiintyvien lasten lastensuojelun asiakkuuden syntyyn: 1) perheyhteisön vuorovaikutuksessa esiintyvät ongelmat 2) lapsen käytös- ja mielenterveysongelmat 3) adoptiovanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat ja 4) adoptiovanhemman tai -vanhempien uupuminen ja pulassa oleminen. Adoptoitujen lasten lastensuojelun asiakkuuteen vaikuttavia psyko-sosiaalisia ongelmia ovat perheyhteisön vuorovaikutuksessa olevat ongelmat, jotka ensisijaisesti liittyivät adoptiovanhemmuuteen ja adoptiovanhempien kykyyn ymmärtää ja vastata lapsen tarpeisiin. Lastensuojelun asiakkaaksi tulleilla perheillä oli osittain alentunut kyky vastata lapsen tarpeisiin tunne- ja vuorovaikutustasolla. Adoptiovanhemmilla saattoi olla myös päihde- ja mielenterveysongelmia, jotka luonnollisesti heikensivät myös kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Lastensuojelun asiakkuuteen päätyneillä adoptiolapsilla saattaa olla käytös- ja mielenterveysongelmia, jotka johtuvat yleensä adoptiolapsen menneisyydestä ja koetuista traumoista. Keskeistä näyttää olevan miten adoptiovanhempi pystyy hyväksymään menneisyyden osana lasta, puhumaan siitä lapsen kanssa ja hyväksymään ja näkemään lapsen oireilevan käyttäytymisen osana menneisyyden traumaa. Jos vanhempi ei kykene tähän ja saa riittävää tukea voi heillä olla suurempi riski uupua lapsen kanssa ja se voi johtaa haluun irtautua kokonaan lapsesta. Adoptiovanhemman myönteinen, avoin ja sensitiivinen suhtautuminen ja vuorovaikutus lapsen kanssa, voi siten ennustaa vahvempaa kiinnittymistä ja sitoutumista lapseen tulevaisuudessa.