Browsing by Author "Leino, Heidi"

Tässä työssä tutkitaan malilaisen kyläyhteisön ja erityisesti sen yhden kotitalousryhmittymän naisten elinkeinoja ja vuorovaikutusta luonnonympäristönsä kanssa. Tutkielman tavoitteena on saada käsitys siitä, miten paikalliset sukupuoleen liittyvät käsitykset ja käytännöt vaikuttavat naisten harjoittamiin käteistuloelinkeinoihin sekä siitä, miten naiset näissä olosuhteissa vastaavat köyhtyvän luonnonympäristön heille asettamiin haasteisiin. Tutkielmani ammentaa naisen asemaa afrikkalaisissa kotitalouksissa käsittelevistä keskusteluista sekä bamanayhteisöjen parissa tehdyistä sukupuoleen ja elinkeinoihin liittyvistä tutkimuksista. Aiemmassa kirjallisuudessa naisen aseman nähdään usein olevan sidoksissa naisten taloudelliseen asemaan ja siihen, onko naisilla mahdollisuuksia harjoittaa tuottavaa työtä. Bamanayhteisöissä tehtyjen tutkimusten mukaan kotitalouden piirissä harjoitettavien tehtävien työnjakoon vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä sekä asema kotitalouden nais- tai mieshierarkiassa. Työni kontribuoi näihin keskusteluihin tuomalla lisätietoa sukupuolen vaikutuksista luonnonvarojen hallintaan. Tutkielman aineisto on kerätty vuonna 2003 Malin pääkaupunki Bamakon vaikutuspiirissä olevassa maaseutukylässä. Aineisto koostuu tutkimuskylän kotitalouksissa tehdystä kyselystä, yhden kotitalousryhmittymän seitsemän naisjäsenen haastatteluista sekä kuuden viikon pituisesta osallistuvasta havainnoinnista kylän naisten parissa. Haastatteluiden ja havainnointiaineiston analyysissä sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin yhteydessä käytettiin myös määrällisen tutkimuksen piirteitä soveltavia menetelmiä. Aineiston avulla selviää, että paikallisessa kulttuurissa vallitsevat sukupuoleen liitetyt käsitykset ja käytännöt ovat vahva taustavaikuttaja tutkitun kotitalousryhmittymän naisten käteistuloelinkeinoissa. Heidän tärkeimmät henkilökohtaiset elinkeinonsa olivat karitepähkinöiden prosessointi, polttopuukauppa ja pienkaupan harjoittaminen. Naisten käteistuloelinkeinojen valikoitumiseen ja harjoittamiseen vaikuttivat sukupuoleen liittyvät tekijät kuten naisen rooli perheen ja kodin uusintajana, asema kotitalouden naishierarkiassa, työvälineiden, maan ja veden käyttö- ja omistusoikeudet, pääsy tietojen ja taitojen pariin, liikkumisen mahdollisuudet sekä yhteisresurssien käyttöoikeudet. Tutkielman johtopäätösten mukaan alueen luonnonvarojen köyhtyminen on saanut tutkitun kotitalousryhmittymän naiset monimuotoistamaan käteistuloelinkeinojaan. Ympäristön muutokset yhdistettynä naisen asemaan sekä paikallisessa kulttuurissa naisille sopivina pidettyihin ansaitsemisen tapoihin ovat saaneet kotitalousryhmittymän naiset hyödyntämään intensiivisemmin kylän yhteisresursseja yrittäessään ylläpitää tulotasoaan. Karitepähkinäsatojen vähentyessä naiset ovat alkaneet ansaita tuloja kaatamalla puita ja myymällä ne polttopuuksi pääkaupungin markkinoille. Elinkeino oli naisille epämieluisa monista syistä, joista yksi oli se, etteivät naiset halunneet kiihdyttää alueen metsäkatoa. Tutkitun kotitalousryhmittymän naiset olivat motivoituneita vähentämään polttopuukaupan harjoittamista, mutta polttopuutulot korvaavien elinkeinojen kehittäminen oli osoittautunut heille haastavaksi. Kotitalousryhmittymän naisten tavoitteena oli tulevaisuudessa haastaa paikallisen sukupuolijärjestelmän rajoitteita luomalla kylän naisille yhteinen vihannespuutarha.