Browsing by Author "Leppänen, Else"

Työsuhdeoptiojärjestelyllä tarkoitetaan yhtiön henkilöstölleen antamaa mahdollisuutta saada tai ostaa sovittu määrä sovittuna aikana sovittuun hintaan yhtiön omia osakkeita tai osuuksia. Työsuhdeoption määritelmä on ymmärretty varsin laajaksi. Tuloverolain 66.3 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Työsuhdeoptio on sen verovuo-den tuloa, jolloin se käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen hankkii tai saa option koh-deosakkeet tai -osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseksi katsotaan myös optio-oikeuden luovutus. Työsuhdeoptioiksi on katsottu myös muunlaisia järjestelyjä, joilla pyritään samaan lopputulokseen. Työsuhdeoptiota ei kuitenkaan pidä sekoit-taa TVL 66.1§:n mukaiseen työsuhdeantiin; rajanveto näiden kahden järjestelmän välillä voi olla haasteellista. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien, kuten työsuhdeoptioiden, myötä yhtiö sananmukaisesti kannustaa työnteki-jöitä osakeomistuksen kasvattamiseen ja toimimaan yrityksen myönteisen arvonkehityksen hyväksi. Suomessa työsuh-deoptiojärjestelyjen piirissä oli vuosina 1995–2014 yhteensä 56 000 palkansaajaa ja avainhenkilöä. Optiotuloja kertyi kyseisenä ajanjaksona yhteensä noin 6,4 miljardia euroa. Osakeomistuksen myötä palkansaajalla on yrityksen omista-jien tapaan mahdollisuus hyötyä yrityksen mahdollisesta arvonnoususta. Järjestelyssä ei välttämättä aina ole kyse ve-ronalaisen edun antamisesta. työnantajayhtiö antaa henkilöstölleen kannustimena nimenomaan veronalaisia etuuksia, kuten työsuhdeoptioita. Ansiotulon verotuksen välttämiseksi optio-ohjelmia on toteutettu myös holding -yhtiöjärjestelyjen avulla. Järjestelyssä sijoitus työnantajayhtiön osakkeisiin tehdään holding -yhtiön kautta sen sijaan että työntekijä merkitsisi osakkeet itse. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on tutkia työsuhdeoptioista saadun edun verotusta kansainvälisissä tilanteissa. Tutkielmassa pyritään tuomaan esiin työsuhdeoptiotulon verotukseen liittyviä ongelmia sekä selvittämään verotuksen mahdollisia kehittämistarpeita. Työsuhdeoptiosta saadun edun verottamiseen liittyy samanlaisia ongelmia kuin muunkin ansiotulon verottamiseen. Erityisesti ulkomaantyöskentely aiheuttaa ongelmallisia tilanteita palkansaajan verotuksessa: työntekijä saattaa saada työsuhdeoption yhdestä valtiosta ja myöhemmin muutettuaan toiseen valtioon käyttää sen tuos-sa valtiossa. Verotus realisoituu usein eri aikana kuin itse työsuoritus on tapahtunut. Verovelvollinen saattaa myös työs-kennellä kansainvälisessä yrityksessä esimerkiksi usean maan alueella työsuhdeoptioiden kertymisaikana. Tällöin verotuksen toimittamiseksi on ratkaistava, miltä ajalta työsuhdeoptioiden katsotaan kertyneen, ja missä valtiossa työs-kentelyyn optiot liittyvät. Erityisen merkityksellinen on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2013:93, jolla kerty-misperiaatteen tulkintaa muutettiin OECD:n kantaa vastaavaksi. Vero-oikeustutkimuksen ja näin ollen myös tämän tutkielman pääasiallinen lähestymistapa on lainopillinen. Tutkielman lähdemateriaalina on käytetty mahdollisimman monipuolisesti työsuhdeoptioiden verotusta käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, viranomaislähteitä sekä kotimaista oikeuskäytäntöä. Lainopin keinoin on myös pyritty arvioimaan oikeus-säännöille ratkaisukäytännössä annettua sisältöä. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu kuuteen lukuun. Johdannossa esitellään työsuhdeoptiojärjestelyjen kehityshistoriaa ja esiintyvyyttä. Toisessa luvussa käsitellään työsuhdeoptioiden verokohtelua kotimaisessa oikeusjärjestyksessä. Kol-mas luku käsittelee Suomen lainsäädännön mukaan tapahtuvaa työsuhdeoptioiden verotusta kansainvälisen työskente-lyn tilanteissa. Neljännessä luvussa käsitellään työsuhdeoptiotulon verosopimusten mukaan tapahtuvaa verotusta. Vii-des luku keskittyy työsuhdeoptiosta saadun edun verottamiseen Suomessa rajoitetusti verovelvollisen tulona. Kuuden-nessa luvussa esitellään tutkielman johtopäätöksiä ja työsuhdeoptioiden verotuksen tulevaisuutta.