Browsing by Author "Leppänen, Iina"
Now showing items 1-2 of 2
-
Leppänen, Iina (2021)Clostridium botulinum on itiöitä muodostava anaerobinen ympäristöbakteeri, joka kasvaessaan tuottaa erittäin vaarallista botulinumneurotoksiinia. C. botulinum ryhmän II kantojen itiöt ovat kohtalaisen lämmönkestäviä ja pystyvät kasvamaan ja tuottamaan toksiinia jo 3 °C:n lämpötilassa, joten ne muodostavat elintarvikehygieenisen riskin erityisesti anaerobisesti pakatuissa valmisruoissa.Valmisruokien pitkät säilytysajat suurentavat riskiä, eikä kylmäketju ole aina riittävä suojaamaan tuotetta toksiinin muodostumiselta. Lämpökäsittely on merkittävin tapa vähentää C. botulinum -itiöiden määrää elintarvikkeissa, mutta se ei saisi huonontaa valmisruokien ravinnollista ja aistinvaraista laatua. Itiöiden lämpötuhoutuminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat elintarvikkeiden koostumus ja niissä luonnollisesti esiintyvät aineet; esimerkiksi lysotsyymi-entsyymin on todettu parantavan itiöiden lämmönkestävyyttä edistämällä itiöiden germinaatiota eli muuttumista jakautumiskykyisiksi soluiksi kuumennuksen jälkeen. Lysotsyymin on havaittu vaikuttavan C. botulinum -kantojen itiöiden germinaatioon siten, että yhden kannan sisältä paljastuu kuumennukselle herkkä ja kestävä osapopulaatio. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa elintarviketeollisuuden käyttöön lisää tietoa C. botulinum -itiöiden lämpötuhoutumisesta ja mahdollisista tuoteturvallisuuden takaavista aika-lämpötilayhdistelmistä kuumennuskäsittelyissä. Määritimme kahden ryhmän II C. botulinum -esimerkkikannan (tyypit B ja E) itiöiden lämpötuhoutumista eri pituisissa (sekunneista tunteihin) kuumennuksissa viidessä vakiolämpötilassa (75 °C, 78 °C, 82 °C, 86 °C ja 90°C). Germinaatiokykyisten itiöiden määrä määritettiin ennen kuumennusta ja sen jälkeen jokaisen kuumennuksen yhteydessä lysotsyymilisän kanssa ja ilman. Kuumennustulosten perusteella jokaiselle bakteerikannalle muodostettiin lämpötuhoutumiskäyrä kussakin tutkitussa lämpötilassa. Lämpötuhoutumiskäyristä laskettiin klassisen log-lineaarisen tuhoutumismallin mukaiset yleiset D-arvot. Totesimme tutkimuksessamme C. botulinum -esimerkkikantojen koostuvan herkästä ja kestävästä osapopulaatiosta myös ilman lysotsyymin vaikutusta ja määritimme silmämääräisesti lämpötuhoutumissuorat ja D-arvot näille molemmille osapopulaatioille. Tutkittujen kantojen lämmönkestävyydet erosivat merkittävästi toisistaan ja aikaisempien tulosten mukaisesti lysotsyymilisä toipumisalustalla palautti erittäin tehokkaasti itiöiden germinaatiokyvyn lämpökäsittelyn jälkeen. Tulosten perusteella nykyisillä elintarviketeollisuuden kuumennuskäsittelyillä ei saavuteta suositusten mukaista, kuuden logaritmisen yksikön (6D), itiöiden lämpötuhoutumista, mikäli tuote sisältää erityisen lämmönkestäviä itiöitä tai lysotsyymiä. Herkän ja kestävän osapopulaation esiintyminen ilman lysotsyymivaikutusta on uusi havainto, joka pitää varmistaa tarkemmalla mallinnuksella ja lisätutkimuksilla. Kylmäsäilytettävien valmisruokatuotteiden ryhmän II C. botulinum -itiöiden elintarviketurvallisuusriskin arvioimiseksi ja lämpökäsittelyn optimoimiseksi tarvitaan lisätutkimusta.
-
Leppänen, Iina (2015)Ruokatottumukset ovat olleet aiempaa suuremman muutoksen alaisena ja ruoka itsessään on noussut eräänlaiseksi trendiksi. Tänä päivänä terveelliset elämäntavat ja ruokavalinnat ovat nousseet yhä selkeämmin pinnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka aktiivisesti kuntoilevat kuluttajat suhtautuvat proteiinipitoisiin välipalatuotteisiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teemahaastattelua käyttämällä haluttiin selvittää käsityksiä, mielikuvia sekä suhtautumistapoja, joita proteiinivälipalat synnyttävät. Tutkimuksella haluttiin myös löytää vastauksia siihen, minkälainen rooli kuluttajan ympäristöllä, kuten ruokatrendeillä on heidän tulkintoihin ja ruoan valintaan kohdistuvaan käyttäytymiseen. Tutkimuksen teoreettisesessa taustassa hyödynnettiin kuluttajakäyttäytymisen teoriaa sekä ostopäätösprosessia. Näiden lisäksi teoriaosiossa käsiteltiin ruoan valintaa, ruokavalion erityistarpeita sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin kahtatoista aktiivisesti liikunnallista, pääkaupunkiseudulla asuvaa kuluttajaa. Haastattelujen pohjana käytettiin tutkimuksen viitekehyksen ja aikaisempien tutkimusten avulla laadittua teemahaastattelurunkoa. Proteiinivälipaloihin suhtautumisen havaittiin olevan jokseenkin ristiriitaista, sillä proteiinivälipalojen käytössä ja hyväksymisessä oli jonkin verran eroja. Eri proteiinipitoisia elintarvikkeita kohtaan tehtiin erilaisia tulkintoja ja niihin kohdistettiin sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Haastateltavien vastauksista oli tulkittavissa eroja luontaisten ja prosessoitujen proteiinielintarvikkeiden arvostamisen välillä. Luontaisia proteiininlähteitä pidettiin pääasiassa parempina vaihtoehtoina kuin teollisesti prosessoituja tuotteita. Proteiinivälipalojen hyväksyttävyyteen vaikutti hyvin voimakkaasti tilannekohtaisuus. Haastateltavien asenteissa oli havaittavissa eroja teollisesti prosessoitujen tuotteiden hyväksymisessä riippuen siitä, käytetäänkö niitä pääaterioilla vai välipaloina. Prosessoituja ja teollisesti valmistettuja proteiinivälipaloja, kuten proteiinipatukoita ei haluttu syödä liian usein, mutta ne olivat kuitenkin monelle hyödyllinen energianlähde kiireisessä arjessa.
Now showing items 1-2 of 2