Browsing by Author "Loikkanen, Tim"

Oikeudenkäynnin asianosaisten todistelukertomuksilla on merkittävä asema tuomioistuimen todistusharkinnassa. Todistelukertomuksille annettavan näyttöarvon määrittely on yksi tuomioistuimen vaikeimpia näytön arviointiin liittyviä tehtäviä. Samalla tavoin todistelukertomuksen antamatta jättämisen arviointia voidaan pitää vähintäänkin yhtä haasteellisena. Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, millaisin edellytyksin rikosasian vastaajan vaikeneminen voidaan ottaa asiassa huomioon todisteena ja kuinka vahva todistusvoima sille voidaan antaa. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, millä tavoin rikoksesta epäillyn vaikeneminen esitutkinnassa voidaan huomioida myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla vastaajan passiivinen menettely voi kuitenkin tulla arvioitavaksi todisteena oikeudenkäynnissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on vahvistettu, että syyttömyysolettama ja itsekriminointisuoja muodostavat rikosasian vastaajalle absoluuttisen oikeuden vaieta asiassa, mutta eivät kuitenkaan estä vaikenemisesta tehtäviä johtopäätelmiä vastaajan vahingoksi. Vaikenemisen huomioiminen vastaajan kannalta haitallisena todisteena edellyttää, että vastaajalle on muodostunut selitysvelvollisuus asiassa. Vaikenemisesta ei voi muodostua asian ainoaa tai ratkaisevaa todistetta. Olennaista on myös huomioida se, että vastaajalla voi olla hyväksyttävä syy vaieta, jolloin vaikenemiselle ei voida antaa todistusvaikutusta asiaa ratkaistaessa.