Browsing by Author "Lotti, Anna-Riikka"

Suomen metsien käyttötavat ovat jatkuva julkisen kiistan aihe, joita tarkastellaan monenlaisten arvojen kautta. Valtion metsäalaa, eli suurinta osaa Suomen metsistä, hallinnoi Metsähallitus, jonka toiminnassa yhdistyvät valtion asettamat metsiä koskevat tavoitteet ja toiveet. Metsähallituksen toiminta valtion metsissä aiheuttaa aika ajoin julkista kiritiikkiä ja näkemykset sen toiminnan oikeudenmukaisuudesta vaihtelevat. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan niitä oikeutustapoja, joita Metsähallitus metsien käytölleen julkisesti antaa silloin kun sen toimintaa kritisoidaan. Tutkielman analyyttisena viitekehyksenä on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot`n oikeuttamisteoria ja siinä esiintyvät oikeuttamisen maailmat. Jokainen oikeuttamisen maailma – inspiraatio, koti, maine, kansalaisuus, markkinat, teollisuus ja ekologia – muodostaa omanlaisen käsityksen maailmasta, ja siitä minkälaisiin arvojärjestyksiin ja niiden mukaisiin oikeutustapoihin nojaten toimijat erilaisissa yhteiskunnissa niin omia kuin muiden näkökantoja arvioivat. Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeuttamisteoriaan pohjautuvaa julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmää, jonka tarjoaman analyysikehikon kautta aineistosta löytyviä oikeutustapoja ja eri maailmojen välisiä suhteita jäsennellään. Tutkielman aineisto koostuu lehtiartikkelista ja Metsähallituksen verkkosivuilla julkaistuista tiedotteista, joissa Metsähallitus tai sen edustaja vastaa Metsähallitusta kohtaan osoitettuun kritiikkiin tai ottaa muuten kantaa julkisuudessa käytävään keskusteluun valtion metsien käytöstä. Valtion metsien käyttöä oikeutetaan aineistossa pääasiassa teollisuuden, kansalaisuuden ja markkinoiden maailmaan luettavien arvojärjestysten kautta. Näiden maailmojen oikeutustavat näkyvät erityisesti Metsähallituksen asiantuntijuuden korostamisena suhteessa oikeasuhtaisiin päätöksiin sekä laajemman, varsinkin elinkeinoihin vaikuttavan yhteiskuntavastuun painottamisen ja metsien käytön taloudellisten hyötyjen esiin nostamisen kautta. Samalla ekologian maailman arvot toteutuvat aineiston oikeutuksissa pääasiassa vain yhdessä jonkun toisen maailman arvojen kanssa. Suomalainen metsänkäyttö on historiallisesti pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden kasvun mahdollistamiseen ja ihanne hyvin tuottavasta ”puupellosta” on edelleen voimissaan luontoarvojen noususta huolimatta. Aineistosta paikannetut oikeutukset Metsähallituksen metsien käytölle havainnollistavat hyvin sellaista metsien käytön oikeudenmukaisuuskäsitystä, jossa luontoarvot ovat kyllä mukana, mutta jäävät lopulta muiden arvojen alle tai tueksi. Tutkielma osallistuu metsäkeskusteluun nostamalla esiin niitä arvoja ja oikeudenmukaisuuskäsityksiä, jotka muodostavat osaltaan perustaa metsiä koskevalle päätöksenteolle Suomessa.