Browsing by Author "Luoma, Maria"

Tutkielmani tavoitteena on selvittää millä tavoin ruotsin opettajat ottavat maahanmuuttajataustaiset oppilaat huomioon ruotsin kielen opetuksessa ja kuinka tietoisia opettajat ovat maahanmuuttajaoppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoista. Tavoitteena on myös tutkia opettajien näkemyksiä monikulttuurisuuden vaikutuksista opetukseen ja kouluyhteisöön, ja millaisia valmiuksia he kokevat omaavansa monikulttuuristen ryhmien tarpeiden kohtaamiseksi. Teoriaosiossa käsittelen ruotsin kielen näkökulmaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, maahanmuuttajia koulukontekstissa ja suomalaisen peruskoulun opetusta ohjaavissa dokumenteissa sekä opettajan interkulttuurista kompetenssia. Aiempi tutkimustieto tuki omaa käsitystäni, jonka mukaan monikulttuurinen opetus asettaa haasteita opetukselle sekä opettajan ammattitaidolle. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto koostuu neljästä kvalitatiivisesta puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimuksen informantteina toimi neljä Helsingissä työskentelevää naispuolista ruotsin opettajaa. Opettajat työskentelevät peruskouluissa, joissa on tavanomaista suurempi määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Halusin haastatella monikulttuurisissa kouluissa työskenteleviä opettajia varmistaakseni, että saan tutkielmani tavoitteen kannalta olennaista tutkimustietoa. Haastattelin opettajia tutkimusta varten joulu tammikuussa 2014 2015. Nauhoitin ja litteroin haastattelut, jonka jälkeen analysoin aineiston laadullisin menetelmin. Tutkimuksestani käy ilmi, että opettajilla on hyvin vaihtelevasti tarpeellisia monipuolisia tietoja tai työkaluja maahanmuuttajaoppilaiden huomioonottamiseksi ruotsin opetuksessa. Ruotsin kielen näkökulma opettajien vastauksissa jäi varsin vähäiseksi. Tämä on mahdollisesti merkki siitä, että heterogeenisten ryhmien opetus asettaa niin monia haasteita opettajalle, etteivät he ole miettineet monikulttuurista opetusta syvällisemmin ruotsin kielen näkökulmasta. Käytänteet koulujen ja opettajien välillä vaihtelivat suuresti. Opettajat eivät kokeneet, että suomalainen aineenopettajakoulutus olisi tarjonnut heille tarvittavat työkalut maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen vaan he ovat omaksuneet ne käytännön kautta. Tutkimustulosteni perusteella esitän, että onnistunut monikulttuurinen opetus edellyttää sekä opettajalle että koko koulun työyhteisölle suunnattua lisäkoulutusta sekä opettajakoulutuksen muokkaamista nykypäivän monikulttuurista koulua yhä paremmin vastaavaksi. Koulutusta ja käytänteitä on myös syytä monipuolistaa ja yhtenäistää, jotta maahanmuuttajaoppilaat voivat kehittyä yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi, ja jotta heidät koetaan luokkahuoneessa voimavarana eikä ylimääräistä työtä aiheuttavana tekijänä.