Browsing by Author "Määttänen, Maria"
Now showing items 1-2 of 2
-
Määttänen, Maria (2023)Orbitan eksenteraatio on harvinainen ja mutiloiva toimenpide, jossa silmäkuopan sisältö pehmytkudoksineen poistetaan. Aiheesta on vain rajallisesti tutkimustietoa toimenpiteen harvinaisuuden takia. Lisäksi siihen johtavien tautien, pääsääntöisesti pahanlaatuisten kasvainten, monimuotoisuus hankaloittaa tutkimusta. Leikkauksessa silmäkuopan kasvain pyritään yleensä poistamaan radikaalisti. Toimenpiteen vaikuttavuus eliniänennusteeseen on ajoittain kyseenalaistettu, sillä ei ole varmuutta, onko sairaus jo ehtinyt lähettämään mikroetäpesäkkeitä ennen leikkausta ja olisiko näissä tapauksissa ollut järkevämpää tehdä silmän säästävä leikkaus. Suomessa suurin osa eksenteraatioista tehdään HUS:ssa ja yksittäisiä leikkauksia muissa sairaanhoitopiireissä. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella HUS:ssa 2005–2022 tehtyjen orbitan eksenteraatioiden määrää ja kartoittaa missä, millä indikaatiolla ja minkä erikoisalan toimesta leikkaukset on tehty. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tärkeimmät potilasta, tautia ja hoitoa koskevat muuttujat ja verrata tietoja muiden julkaisujen tuloksiin. HUS Tietohallinnon toimittamasta 1618:sta silmäkuoppatoimenpiteen aineistosta identifioitiin 67 orbitan eksenteraatiota, jotka kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Tarvittavat tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä ja analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla. Leikkauksissa osallisina oli plastiikkakirurgeja, silmäkirurgeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä, neurokirurgeja ja suu- ja leukakirurgeja vaihtelevissa määrin ja leikkauksia tehtiin kaikkien näiden alojen yksiköissä. Indikaatioita leikkaukselle olivat eri syöpätaudit ja yhdessä tapauksessa hyvänlaatuinen kasvain. Komplikaatioita esiintyi 40,3 % potilaista, mutta näistä suurin osa oli lieviä. Kaksi potilasta kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisin komplikaatio oli rekonstruktiossa käytetyn mikrovaskulaarisen kudossiirteen perfuusion ongelma. Osa potilaista säilyi leikkauksen jälkeen tautivapaina, osalla tauti uusiutui ja osa ei missään vaiheessa saavuttanut tautivapaata tilaa. Keskimääräinen aika taudin uusiutumiseen oli 22 kuukautta. Tutkimus on tiettävästi Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan ja maailmanlaajuisestikin suurempia tutkimuksia aiheesta on vain rajallisesti [1]. Tutkimuksessa kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan jatkossa käyttää eksenteraatiotoimenpiteiden kehittämiseen ja perustana lisätutkimuksille.
-
Määttänen, Maria (2015)Tutkielmani tarkastelee samppanjan kulutuksen elämyksellisyyttä ja monimuotoisuutta. Tulkitsen samppanjan kulutuksen elämyksellisyyden kulttuuriin sidottuna ja kulttuurisesti tuotettuna ilmiönä. Teoreettinen viitekehys rakentuu kulutussosiologian ja kulttuuriantropologian tutkimusperinteiden lisäksi ylellisyyskulutuksen näkökulmaan. Kuluttajaekonomian tulokulma ilmenee samppanjaa koskevien puhetapojen kautta, joita analysoin kulutuseetosten kontekstissa. Tutkimukseni aineisto koostuu yhdeksästä samppanjan kuluttajalle ja harrastajalle tehdystä teemahaastattelusta. Haastatteluaineistoa olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Työssä kysytään, miten elämyksellisyys ilmenee samppanjan kulutuksessa ja miten kuluttajat perustelevat samppanjan kulutustaan. Lisäksi tarkastelen kuluttajien samppanjaan liittämiä mielikuvia. Tutkimuksen mukaan samppanjan kulutuksen elämyksellisyys on kokonaisvaltaista ja sitä kuvaa hyvin moniaistillisuus: kuluttajat juovat ja nauttivat samppanjaa kaikilla aisteillaan. Aistiensa avulla kuluttaja uppoutuu kulutuselämykseen ja kokee sen voimakkaana. Samppanjaelämys koostuu tutkimuksen mukaan useista osatekijöistä. Ensinnäkin samppanjan ja yhdistäminen ruokaan tekee samppanjaelämyksestä entistäkin nautinnollisemman. Myös laseilla on samppanjan maun ja kauneuden kannalta olennainen merkitys. Ruoan ja lasien lisäksi samppanjan elämyksellisyyteen vaikuttavat ympäristö, tilanne sekä samppanjan lämpötila. Tärkeintä on kuitenkin itse samppanja, sillä se kruunaa elämyksen. Samppanjanautinto pitää ansaita ja kulutustilanteet ovat monesti harkittuja ja ennalta suunniteltuja. Kuluttajat palkitsevat sekä hemmottelevat itseään samppanjalla. Yllättävää on, että kuluttajat perustelevat samppanjan juontiaan säästäväisyydellä ja järkevyydellä. Myös odottelusta ja nautinnon lykkäämisestä on mahdollista saada nautintoa. Vaikka samppanjan juontia suunnitellaan usein etukäteen, saattaa se olla myös täysin spontaania edellyttäen kuitenkin, että nautinto on ansaittu. Samppanjan valmistustapa on myös merkityksellinen kuluttajalle, koska käsityönä tehty tuote korostaa samppanjan elämyksellisyyttä. Kuluttajat pyrkivät suosimaan pientuottajien samppanjoita ja he ovat valmiita maksamaan niistä jopa enemmän kuin suurten tuottajien ”brändisamppanjoista”. Tutkimuksessa samppanja nähdään merkkinä taloudellisesta menestyksestä ja statuksesta. Samppanjaan liitetään pröystäily- ja snobbailumielikuvia, ja mielikuvat elävät tiukassa. Suomalaiselle kulutuskulttuurille tyypilliseen tapaan pröystäilyä ei sallita. Hillityt nautinnot sen sijaan ovat sallittuja, kunhan ne ovat keskiluokkaisen kulutuseetoksen mukaisesti kovalla työllä ansaittuja.
Now showing items 1-2 of 2