Browsing by Author "Määttänen, Mikko"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin metallityöntekijöiden suhtautumista työelämän muutokseen. Tarkastelen suhtautumista työelämän muutokseen tutkimalla, miten työelämän oikeuttaminen ja kritisointi muuttuvat. Tutkimuksessani tulkitsen työelämän muutoksen kiistaksi, jonka osapuolia ovat työnantaja ja työntekijät. Esioletukseni mukaan työtekijät ovat suostuneet työelämän muutokseen. Työelämän muutos näyttäytyy kirjallisuuskatsauksessani globaalin kilpailun vaatiman joustavuuden korostumisena, työelämän ristiriitojen lieventymisenä sekä työsuhteiden turvallisuuden heikkenemisenä. Joustavuuden korostumiseen liittyy työntekijän itsenäisyyden korostaminen ja suoran valvonnan heikkeneminen. Työn teoreettinen tausta on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoria. Oikeuttamisteorian mukaan kiistan osapuolet voivat perustella vaatimuksiaan tiettyjen yhteisten arvojen kautta. Nämä arvot voidaan luokitella ryhmiin, joita kutsutaan maailmoiksi. Kiistan osapuolet voivat myös kritisoida vastapuolta ja sen edustamia arvoja. Käytän aineistonani Metallityöväenliiton Ahjo-lehden artikkeleita vuosikerroista 1985, 1995 ja 2005. Aineistoni koostuu Ahjo-lehden työpaikkajutuista, joissa lehden toimittaja haastattelee työpaikan henkilöstöä, ennen kaikkea työntekijöitä ja työntekijöiden edustajia mutta myös johdon edustajia. Analyysimenetelmäni perustuu julkisen oikeuttamisen analyysiin. Julkisen oikeuttamisen analyysista poiketen tarkastelen työelämän osapuolten puhetta aineistossani kokonaisuudessaan, en vain suoranaisia vaateita. Jaottelen aineistossa esiintyvän puheen kolmeen eri tason keskusteluun. Analyysiluvuissa tarkastelen, miten joustavuutta, verkostoitumista ja yhteistyötä korostavan projektien maailman nousu vaikuttaa aiemmin käytettyjen oikeuttamisen maailmojen yleisyyteen. Tarkastelen myös, mikä on projektien maailman ja muiden maailmojen suhde aineistossani. Globaalin tason keskustelussa projektien maailman nousu liittyy joustavuuden korostamiseen. Aiemmin keskustelussa on painotettu työsuhteiden pysyvyyden tärkeyttä, jonka liitän kodin maailmaan. Työpaikkatason ristiriitoja käsittelevässä keskustelussa korostuu alun perin säännelty konflikti, jossa työntekijät ovat edustettuina luottamusmiesten kautta. Tämä edustuksellisuuteen ja sitä kautta kansalaisuuden maailmaan liittyvä konflikti korvautuu yhteisymmärryksen korostamisella. Yksilötasolla inspiraation maailmaa edustavan itsenäisen työn korostamisen rinnalle nousee yhteistyön korostus. Johtopäätöksinä esitän, että erityisesti työntekijöiden edustajat hakevat vuoteen 1995 tultaessa kompromissia joustavuuden ja työsuhteiden turvallisuuden välillä korostamalla yhteisymmärrystä työnantajan kanssa. Tämä kompromissi alkaa myöhemmin murtua, ja vuosikerrassa 2005 on taas havaittavissa kritiikkiä yhteisymmärrystä kohtaan. Työntekijät taas korostavat työn vaihtelevuuden tärkeyttä. Itsenäisen työn ja yhteistyön välillä ei näy ristiriitaa, vaan molemmat tavat järjestää työtä vastaavat työntekijöiden vaatimuksiin vaihtelevasta työstä. Työelämän uuteen yhteisymmärrykseen liittyy aiempien siteiden heikkeneminen ja sitä kautta työelämän yhteenliittymisten muotojen muuttuminen. Työelämän muutoksen syiden ja seurausten selvitys jää kuitenkin jatkotutkimuksen tehtäväksi.