Browsing by Author "Mäkinen, Marie"

Maisterintutkielmani tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kieliasenteita Helsingin yliopiston suomalaisilla opiskelijoilla on venäjän ja viron kieliä kohtaan. Tutkimushypoteesinani toimii oletus siitä, että kyselytutkimukseen osallistujat suhtautuvat myönteisemmin viron kieleen kuin venäjään, koska viro on suomen lähisukukieli. Tutkimusalana toimii siis kieliasenteidentutkimus. Hyödynnän nk. ”suoraa lähestymistapaa”, joka tarkoittaa sitä, että informanteilta kysytään suoraan, miten he suhtautuvat tutkimuksen kohdekieliin. Työ koostuu viidestä pääluvusta, joista ensimmäisessä tutustutaan tutkimuksen lähtökohtiin ja tavoitteeseen. Toisessa luvussa esittelen tutkimusmetodini, kyselytutkimuksen, sekä tutkimusaineiston, jonka keräsin kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostuu 798 vastauksesta. Kolmannessa luvussa esittelen Suomen maahanmuuton ja kielilainsäädännön erityispiirteitä. Ensimmäisessä alaluvussa esitellään venäjänkielisten ja virolaisten maahanmuuton historiaa Suomessa. Toisessa alaluvussa esitellään kielilainsäädäntöä ja kieltenopetusta, minkä avulla voidaan ymmärtää venäjän ja viron kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Neljännessä luvussa esitellään itse kyselylomake sekä kyselytutkimuksen tulokset. Luku koostuu kolmesta alaluvusta: ensimmäisessä tutkitaan, minkälainen suhtautuminen informanteilla on kohdekieliin eri osa-alueilla, ja toisessa taas vertaillaan joitakin kieliasennekysymyksiä informanttien taustatietoihin. Molemmissa alaluvuissa vertaillaan myös kohdekielten tuloksia toisiinsa. Kolmannessa alaluvussa esitellään tutkimuksen johtopäätöksiä, esimerkiksi se, täyttyikö tutkimushypoteesi. Tutkielman viimeisessä pääluvussa arvioidaan mm. sitä, minkälainen vaikutus Ukrainan sodalla on ollut tutkimustuloksiin sekä ehdotetaan myös muita mahdollisia lähestymistapoja tutkimusaiheeseen. Lisäksi tarkastellaan, minkälainen tulevaisuus venäjän ja viron kielillä mahdollisesti on Suomessa. Tutkielmani osoittaa, että kaiken kaikkiaan suomalaiset opiskelijat suhtautuvat myönteisemmin venäjän kieleen kuin viroon. Suhtautuminen venäjään osoittautui myönteisemmäksi mm. talouden osa-alueella sekä kielen hyödyllisyyden kannalta, kun taas viron kieltä pidettiin esimerkiksi luotettavampana. Kielteinen suhtautuminen venäjää kohtaan liittyi erityisesti Ukrainan sotaan, ja viron kohdalla taas esimerkiksi kielen vähäinen käyttöala aiheutti kielteistä suhtautumista.