Browsing by Author "Mäkinen, Päivi"

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia rajoituksia ja edellytyksiä BEPS-toimenpide 5:stä, EU:n valtiontukisäännöistä ja EU:n perusvapauksista aiheutuisi mahdolliselle t&k-toiminnan verokannustimelle Suomessa sekä miten CCTB-direktiiviehdotuksen tutkimus ja kehittämistoiminnan (jäljempänä t&k) verokannustimen implementointi vaikuttaisi Suomen verojärjestelmään. Lisäksi pohditaan, miten erityinen t&k-toiminnan verokannustin sopisi Suomen verojärjestelmään sekä olisiko Suomen kannatettavaa harkita jonkinlaisen t&k-verokannustimen käyttöönottoa. Tutkielmassa tutustutaan myös t&k-veroetujärjestelmien päätyyppeihin ja pääpiirteisiin. T&k-toiminnan verokannustimet voivat kohdistua joko t&k-toiminnan kehittämis- tai kaupallistamisvaiheeseen. Kehittämisvaiheen verokannustimet kohdistuvat t&k-toiminnan menoihin. Kaupallistamisvaiheen verokannustimet, ns. patentti- tai IPR-boksit, puolestaan kohdistuvat aineettomasta omaisuudesta saatavaan tuloon. Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä erityistä t&k-toiminnan menoihin kohdistuvaa ylimääräistä vähennystä tai t&k-toiminnan tuottamaan tuloon kohdistuvaa verohuojennusta. Voimassa olevaan oikeuteen sisältyy kuitenkin t&k-toimintaan liittyviä jaksottamishuojennuksia, EVL 25 §:n mukainen tutkimustoiminnan menojen ja EVL 34 §:n tutkimustoiminnan yksinomaiseen ja pysyvään käyttöön tarkoitettujen rakennusten normaalia nopeampi poisto-oikeus. T&k-verokannustimien käyttöönoton taustalla voi vaikuttaa tavoite lisätä innovaatiota ja t&k-toimintaa.Tämän lisäksi t&k-verokannustimet voivat toimia kansainvälisen verokilpailun välineinä. T&k-verokannustimiin liittyy myös haitallista verokilpailua, minkä vuoksi OECD:n ja EU:n piirissä on annettu eriasteista sääntelyä liittyen t&k-verokannustimiin. BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) – hankkeen toimenpide 5:n kohteena ovat haitallista verokilpailua aiheuttavat veroetujärjestelmät ja erityisesti patenttiboksit. Haitallisen verokilpailun estämiseksi patenttiboksien tulisi täyttää ns. nexus-periaatteen vaatimukset. Nexus-periaatteessa patenttiboksista saatava veroetu on sidottu t&k-toiminnasta verovelvolliselle suoraan aiheutuneiden menojen määrään. Nexus-periaatetta sovelletaan EU:ssa yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän ohjauksen kautta. EU:ssa haitallisina pidettäviin t&k-veroetujärjestelmiin on puututtu myös valtiontukisääntelyn ja EU:n perusvapauksiin liittyvän oikeuskäytännön kautta. T&k-veroetujärjestelmät, joissa toisissa jäsenvaltioissa syntyneitä t&k-menoja kohdellaan epäedullisemmin kuin kotimaassa syntyneitä menoja rikkovat vapaan sijoittautumisoikeuden ja palveluiden vapaan tarjoamisen periaatetta. T&k-veroetujärjestelmä voivat olla myös kiellettyä valtiontukea. Valtiontukisääntöjen näkökulmasta ongelmallisia ovat sellaiset t&k-veroetujärjestelmät, joita voidaan pitää valikoivina ja joita ei myöskään voida säätää noudattaen Euroopan komission antamia asetuksia ja puitteita. EU:ssa on katsottu, että haitallisen verokilpailun torjumiseksi jäsenvaltioiden verolainsäädäntöä olisi syytä yhdenmukaistaa. Tähän liittyy aloite yhdistetystä yhteisestä yhteisöveropohjasta. CCTB-direktiiviehdotus sisältää kehitysvaiheen t&k-verokannustimen, mikä on nostanut keskusteluun t&k-verokannustimien harmonisoinnin EU:n tasolla. Mikäli CCTB-direktiiviehdotuksen t&k-verokannustin tulisi voimaan, merkitsisi se huomattavaa muutosta t&k-toiminnan tukijärjestelmään, joka perustuu Suomessa tällä hetkellä suoriin julkisiin tukiin. Mahdollisen t&k-verokannustimen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota paitsi EU-oikeudesta ja BEPS:istä aiheutuviin rajoituksiin myös siihen, kuinka t&k-verokannustin toteuttaa yritysverotuksen tavoitteita. Kehitys- ja kaupallistamisvaiheen t&k-verokannustimiin liittyy tässä suhteessa keskeisiä eroja.