Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mäkinen, Saija"

Sort by: Order: Results:

  • Mäkinen, Saija (2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Opinnäytetyöni on terminologinen sanastotyö, jossa sovellan käsiteanalyysia sanastotyön menetelmänä. Opinnäytetyö käsittelee Maahantulolupia sanastotyön ja käytettävyyden näkökulmista tarkasteltuna. Tavoitteenani oli laatia maahantulolupakäsitteitä koskeva sanasto ja tarkastella termien käytettävyyttä. Lähdeaineistonani olen käyttänyt julkista auktorisoitua aineistoa, sopimus- ja lakitekstejä, joita viisumivirkailija joutuu päivittäisessä työssään soveltamaan ja tulkitsemaan: EU:n viisumisäännöstöä sekä Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välistä sopimusta Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamisesta. Yleiskielisyydestään huolimatta maahantuloasiat ovat oma erikoisalansa. Käytännön työssäni maahantuloasioiden parissa olen huomannut, että varsinkin alussa uuden virkailijan perehtyessä aiheeseen kaksikielisestä terminologisesta sanastosta vastinepareineen saattaisi olla apua. Lisäksi joillakin maahantulotermeillä on venäjän kielessä useita, lähes synonyymisia vastineita, eikä virkailijan ole välttämättä yksinkertaista päättää, mikä niistä olisi sopivin vaihtoehto. Tämän vuoksi tarkastelen joitakin valitsemiani käsitteitä myös käytettävyyden näkökulmasta. Terminologisen käsiteanalyysin avulla pyrin selvittämään maahantulolupia koskevan tärkeimmän käsitteistön venäjänkieliset vastineet. Sanaston lähdekieli on suomi ja vastinekielenä venäjä. Tutkielman alussa perehdytään lyhyesti terminologisen sanastotyön teoriaan. Analyysiosuudessa tarkastellaan jokaista valittua käsitettä erikseen. Suuri osa termeistä on yleiskielisiä ja niiden yleiskielinen merkitys on kaikille ymmärrettävä, mutta kun ne nimeävät hallinnon erikoisalan käsitteitä, ne vaativat tarkempaa tarkastelua terminologisen sanastotyön ja käytettävyyden näkökulmasta. Olen työssäni noudattanut sanastotyön periaatteita ja niissä esitettyä työjärjestystä: lähdeaineistojen valinnan jälkeen valitsin termiehdokkaat, joista etenin termi-inventaarion avulla käsitenalyysiin ja määritelmien kirjoittamiseen käsitejärjestelmien avulla. Lopuksi etsin termeille venäjänkieliset vastineet. Analyysissa lähdin liikkeelle käsitteestä maahantulolupa ja sen alakäsitteitä oleskelulupa ja viisumi. Tarkastellessani maahantulolupia käsitepiirteiden avulla, huomasin, että molemmissa maahantuloluvissa oleellista on matkan tai oleskelun tarkoitus ja kesto. Lisäksi voitiin erottaa matkan tai maahantuloluvan alueellinen rajaus. Analyysin kautta tuli esille, että lähdeteksteistä löytyvät määritelmät saattavat olla piilossa: määritelmien löytämiseksi laki- ja sopimusteksteistä on nähtävä erityistä vaivaa. Viisumivirkailijalle asiakirjat ja käsitteistö ovat tuttuja, sillä kokemuksen kautta hän on alan asiantuntija ja osaa etsiä oikean tiedon. Virkailijan näkökulmasta tulisikin arvioida erityisesti venäjänkielisen vastineen valinnan ongelmaa. Monilla käsitteillä on useita synonyymisia vastineita, joista pitäisi valita suositeltavat vastineet. Tämä parantaisi viestin perille menoa ja edistäisi vähitellen myös käsitteiden johdonmukaista käyttöä. Tarkasteltaessa tutkielman tuloksena syntynyttä sanastoa asiakkaan näkökulmasta, on otettava huomioon, että asiakas voi edustaa mitä tahansa ryhmää tai yhteiskuntaluokkaa eikä välttämättä osaa hakeutua oikean tiedon äärelle. Erilaiset internetin keskustelupalstat tai muut epäviralliset lähteet voivat näin ollen huonontaa ja jopa haitata asiakkaan asemaa: jos käsite on määritelty epävirallisissa yhteyksissä huolimattomasti vailla asiantuntijuutta voi epätarkka tai jopa virheellinen informaatio pahimmillaan vaikeuttaa asiakkaan maahantulolupaprosessia. Sanastoa laadittaessa, tulisikin ottaa huomioon asiakkaan tarpeet hyödyntämällä määritelmien laatimisessa käytettävyyden kriteereitä: mielikuvaa käsitteen sisällöstä, sekoittumisen vaaraa käsitteen ja sen vieruskäsitteiden välillä sekä kielellistä käytettävyyttä. Termien kielellistä käytettävyyttä arvioitaessa ja kaksikielistä sanastoa laadittaessa tulee niin ikään pyrkiä huomioimaan kohderyhmän heterogeenisyys ja määritelmien kielen tulee säilyä yleiskielisenä. Termien käytön yhdenmukaistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä vastaanottajan (viisuminhakija) että virkailijan näkökulmasta. Yhdenmukainen viestintä ja termivalinta edesauttavat ymmärtämistä ja palvelevat näin ollen yhteisiä tarkoitusperiä: mahdollisimman hyvää asiakaspalvelua ja lain ja asetusten mukaista päätöksentekoa.