Browsing by Author "Mänttäri, Ida"

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä Pro Gradu-tutkielma käsittelee suomalaista peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Tarkasteltu ajanjakso on rajattu vuosiin 1973-1977. Aiheeseen liittyvä tutkimustraditio painottuu uudistusta edeltäneiden suunnittelun vuosien tutkimukseen, mutta itse uudistuksen toteutusvuosiin liittyvä tarkastelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tähän perusteeseen nojaten, lähestymistapa soveltuu hyvin tutkimustraditioon. Näkökulma sijoittuu itse opetuksen kentälle, jonka seurauksena aineistoksi valikoituivat Opettajien kaksi ammattilehteä, loppuvuodesta 1973 lakkautettu Opettajain lehti ja tästä eteenpäin aina vuoteen 1977 asti Opettaja-lehti. Tutkielman aiheen valinta perustuu koulutuksen tärkeyteen yhteiskunnallisen muutoksen yhteydessä. Koulutusta käytetään välineenä vastata muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin ja koettuja uudistuksia on tärkeää tutkia heidän näkökulmastaan, jotka ovat kaikista voimakkaimmin uudistuksen kohteena. Tässä kontekstissa tärkeimmäksi keskiöön nousevat koulumaailman arki sekä toteutuksen mahdollistajat eli opettajat ja oppilaat. Pro Gradu-tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, miten peruskoulu-uudistuksen onnistumista arvioitiin toteutusvuosina ja miten uudistus linkittyy samaan aikaan tapahtuvaan suomalaisen yhteiskunnan murrosvaiheeseen. Ajalle tyypillisiä voimakkaita muutoksia olivat elinkeinorakenteen muutokset, jotka johtivat muuttoaaltoo maaseudulta kaupunkeihin. Koulujärjestelmän uudistus oli osittain vastauksena yhteiskunnalliseen muutospaineeseen ja uudistuksella pyrittiin maksimoimaan suomalaisen koulutuksen riittävän korkea taso sekä parantamaan tasavertaisia mahdollisuuksia eri sosiaaliluokkien välillä. Tutkielman tavoitteena on myös vertailla aikaisemman tutkimuksen tuloksia tutkielman johtopäätöksiin. Merkittävää ja huomionarvoista olivat erityisesti koulu-uudistuksen suunnitteluvaiheeseen liittyvät poliittiset erimielisyydet siitä, minkälaiseksi tulevaa järjestelmää haluttiin kehittää. Vastakkain olivat myös vanhan järjestelmän kansa-, ja oppikoulunopettajat. Keskeistä Pro Gradu- tutkielmassa on tarkastella, näkyvätkö ideologiset ja poliittiset erimielisyydet yhä toteutusvaiheessa, vai nouseeko pyrkimys konsensukseen tärkeämmäksi. Tutkielmassa käytetty metodi on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus ja tarkastelun kohteena ovat uudistus yleisesti sekä opettajat ja oppilaat. Tutkielman yksi tärkeimmistä johtopäätöksistä on opettajien konsensushakuisuus. Suunnitteluvuosille kuvaavia ideologisia erimielisyyksiä ei esiinny ja opettajat esiintyvät yhtenäisenä ryhmänä. Huomionarvoista on myös peruskoulu-uudistuksen lähtökohdan eriäväisyys: uudistus ei ole syntynyt täysin suoranaisesi vastauksena yhteiskunnallisiin muutospaineisiin, vaan välissä on vaikuttanut liian suureksi laajentuva keskikoulu. Keskikoulun laajentuminen on ollut enemmin seurausta suoraan yhteiskunnan murroksesta ja peruskoulu-uudistusta on kehitelty vastaukseksi keskikoulun suosion kasvamisesta seuranneeseen ongelmaan.