Browsing by Author "Mäntykannas, Markus"

Pro Gradu -työssä tutkittiin Suomen lämpötilavähetteen klimatologiaa Suomessa kesäkuukausina. Tarkastelu tehtiin alatroposfäärissä painekerroksissa 900-700 hPa. Tutkielmaa varten aineistoa kerättiin Sodankylän ja Jokioisten luotauksista vuosilta 1981-2018. Lämpötilavähetteen ilmastollinen keskiarvo määriteltiin sekä päivä- (12:00 UTC) että yöluotausten (0:00 UTC) perusteella kolmelle eri painekerrokselle: 900-800 hPa, 800-700 hPa ja 850-700 hPa. Tulokset laskettiin Python-ohjelmalla, jonka avulla luotauksissa havaittuja lämpötila-arvoja voitiin interpoloida halutuille painepinnoille. Tutkielman keskeisenä tavoitteena oli selvittää, mikä on suurien lämpötilavähetearvojen esiintyvyys Suomessa ja todentaa, kuinka merkittävä tutkielman tapausesimerkin aikana esiintynyt vähetearvo on klimatologiatarkastelussa. Suuri lämpötilavähete alatroposfäärissä mahdollistaa voimakkaat laskuvirtaukset, joiden tärkein syntytapa liittyy olomuodon muutoksiin, kuten sadeveden haihtumiseen tai jäärakeiden sulamiseen. Tapausesimerkkiä tutkielmassa edustaa Oulussa 3.7.2017 koettu voimakas puuskarintama, joka oli seurausta haihtumisjäähtymisen aikaansaamista laskuvirtauksista. Niiden etenemistä maanpintaan saakka edesauttoi ympäristön suuri lämpötilavähete tapahtumapäivänä. Yöluotauksessa esiintynyt vähetearvo painekerroksissa 850-700 hPa oli tällöin 8,49 K/km, joka osoittautui klimatologisessa tarkastelussa merkittävän suureksi: vain 3,6 % vähetearvoista ylitti 8 K/km tarkastelujakson aikana. Kaikissa painekerroksissa lämpötilavähetteen klimatologiset keskiarvot olivat suurimmillaan kesäkuussa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Alkukesän suuremmat vähetearvot liittyvät kuivan ilman konvektioon, joka on todennäköisintä aurinkoisessa, kuivassa ja sateettomassa säässä. Suomessa lämpötilavähetteen ennätysarvot vuosina 2000-2018 olivat kesäkuukausien osalta painekerroksessa 850-700 hPa Sodankylässä 9,48 K/km ja Jokioisilla 9,16 K/km. Jokioisten suuren vähetteen aikana Vaasassa havaittiin erittäin voimakkaita puuskatuulia. Alatroposfäärin lämpötilavähetteen profiili muistutti tällöin Oulun tapauksen aikana havaittua profiilia.