Browsing by Author "Manninen, Mari"
Now showing items 1-2 of 2
-
Manninen, Mari (2022)The transition from teacher education to working life can be a very demanding time. Early career teachers often experience uncertainty about their own skills and an inability to carry out teaching in accordance with their goals. Previous research has shown that teachers’ perceptions of their own ability to deliver teaching affects, among other things, the quality of teaching and student learning. The aim of this master's thesis is to increase the understanding of the practices of the induction in the school community that support the building of the professional self-efficacy of early career teachers. The research questions were: What kind of key experiences of the construction of the concept of self-efficacy are described by class teachers in the induction phase? What factors in everyday school life have strengthened the self-efficacy? What factors in everyday school life have impaired the self-efficacy? The data consisted of interviews with 9 class teachers at the beginning of their careers. The Journey Plot interview method was used to collect the interview data. The data for my study were collected as part of a larger joint research project of the Universities of Helsinki, Tampere and Eastern Finland entitled “Early career Teachers’ Professional Agency across four European countries -Key for Sustainable Educational Change?” funded by the Academy of Finland. The interview data were qualitatively content analyzed by applying an abductive strategy. The key experiences of professional self-efficacy were both positive and negative. The key experiences were especially related to the teaching and the challenges and changes in work. According to the results, the support of colleagues and the principal strengthened the professional self-efficacy of classroom teachers. Correspondingly, the lack of support and guidance in the induction phase weakened the professional self-efficacy experienced by class teachers. The lack of support especially in challenging situations and changes in work had a detrimental effect on teachers' professional self-efficacy. The results reinforce the notion that the professional self-efficacy of class teachers can be strengthened in everyday school life through diverse support and guidance.
-
Manninen, Mari (2012)UNHCR:n mukaan vuonna 2010 noin 15 500 alaikäistä yksin maahan tullutta turvapaikanhakijaa haki turvaa vieraalta maalta. Traumaattisia asioita kokeneet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat yksin vieraassa maassa ja siksi tarvitsevat palvelujärjestelmän, joka huomioi heidän erityistarpeensa tässä välitilassa, jonka aikana he eivät selkeästi ja ongelmitta kuulu mihinkään. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, minkälainen on turvapaikkaprosessi Suomessa ja Kanadassa sekä minkälaisia palveluita alaikäiset turvapaikanhakijat saavat sen aikana. Turvapaikkaprosessia tarkastellaan lapsen edun toteutumisen näkökulmasta ja sen aikaisia palveluita tarkastellaan lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tutkimuksen suomalainen aineisto perustuu sekä kirjallisiin lähteisiin että tutkijan omaan ns. hiljaiseen tietoon, joka on muodostunut työskennellessäni alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikössä. Kanadalainen aineisto kerättiin lumipallomenetelmällä kuukauden kestäneellä tutkimusmatkalla 24.10–28.11.2010. Se muodostuu 17 strukturoimattomasta haastattelusta, 2 seminaareista, 10 vierailuista, lukuisista kohtaamisista sekä niiden yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista ja havainnoista. Aineistosta on teemoittelun ja tyypittelyn avulla pyritty kuvaamaan molempien maiden järjestelmiä, joita on sitten analyysivaiheessa tarkasteltu lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tämä tutkimus on poikkikulttuurinen. Siinä lähdetään olettamuksesta, jonka mukaan vertailu on mahdollista eri kulttuurien välillä, vaikka niiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita samasta ilmiöstä, turvapaikkaprosessista ja sen aikaisista palveluista Suomessa ja Kanadassa. Ohjeistukset alaikäisten turvapaikanhakijoiden asioiden hoitoon molemmissa maissa ovat hyvin samankaltaiset. Kuitenkin lapsen edun toteutumisessa turvapaikkaprosessin aikana löytyi eroja. Aineiston perusteella Kanadassa lapsen etu toteutuu paremmin lapsen käännytystilanteessa kolmanteen turvalliseen maahan ja siinä, että selkeissä tapauksissa turvapaikkapäätös annettaan tiedoksi lapselle heti haastattelun jälkeen. Suomessa lapsen etu näyttää toteutuvan paremmin prosessin alussa, koska hakemus otetaan käsittelyyn vasta kun lapsi on levännyt ja hänellä on edustaja. Suomessa turvapakanhakijalapsi saa myös varmemmin tarvitsemansa tiedon, heidän ei tarvitse itse hankkia kaikkea todistusaineistoa turvapaikkaprosessinsa tueksi eikä heillä ole tiukkoja määräaikoja joiden ylittäminen raukaisee hakemuksen automaattisesti kuten Kanadassa. Tässä tutkimuksessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden palveluilla tarkoitetaan asumista, sosiaali- ja terveyspalveluita, koulua ja järjestettyä vapaa-aikaa, edustajan tukea sekä lakimies- ja tulkkauspalveluita. Kanadan palvelujärjestelmän hyviä puolia ovat mm. normaalipalveluiden hyödyntäminen, oppivelvollisuusikä 18-vuotiaaksi, lastensuojelun mukanaolo alle 16-vuotiaiden kohdalla ja pyrkimys pitkäaikaisiin ja lapsen kulttuuritaustaa kunnioittavaan asumisjärjestelyihin heti alusta asti. Kanadan haasteet ovat järjestelmän hajanaisuudessa, kohderyhmän erilaisissa määrittelyissä, tilastoinnin puutteessa, suljettuihin laitoksiin sijoittumisissa ja alaikäisten majoittumisessa vieraiden aikuisten keskuuteen. Suomen palveluiden puutteet löytyvät vastaavasti järjestelmästä joka ei tue pitkäaikaisia ihmissuhteita, lapsen vähäinen mahdollisuus käyttää normaalipalveluita, epäselvä työnjako lastensuojelun ja asumisyksiköiden kanssa sekä laitosasumisen yleisten haasteiden kuten yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen. Suomen järjestelmän vahvuudet löytyvät yhdenmukaiseen palvelutarjontaan tähtäävästä järjestelmästä, jolla on yksi valvova ja rahoittava taho, joka myös tilastoi hakijat hyvin. Suomessa tärkeistä asioista tiedottaminen näyttää onnistuvan paremmin kuin Kanadassa ja lasten katoaminen järjestelmän ulkopuolelle on harvinaisempaa. Alkuolettamus Kanadan järjestelmän paremmuudesta muuttui tutkimusprosessin ja kenttäkokemusten aikana ymmärrykseksi siitä, että asioiden hoitamiseen on löydetty erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät välttämättä ole suoraan siirrettävissä järjestelmästä toiseen. Lapsen oikeudet voi toteutua tai olla toteutumatta molemmissa maissa. Turvapaikan hakijoiden asioiden hoito on yhteydessä näkökulmaan ja historiaan. Kanada on tietoisesti kasvattanut väestöä ottamalla vastaan runsaasti maahanmuuttajia. Siellä turvapaikanhakijat ovat yksi maahanmuuttajaryhmä muiden joukossa. Kanadassa halutaan, että ihmiset kotoutuvat 'normaali kansalaiseksi' mahdollisimman nopeasti. Siellä ei ole nähty tarpeelliseksi luoda erillistä erityisjärjestelmää kuten Suomessa, jossa maahanmuuttajien määrät ovat pienet ja ilmiö uudempi. Erityisjärjestelmässä on omat hyvät puolensa, mutta on myös riski, että se hidastaa kotoutumista ja oman paikkansa löytämistä uudessa yhteiskunnassa sekä lisää 'me ja he' -ajattelun lisääntymistä.
Now showing items 1-2 of 2