Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Manninen, Satu"

Sort by: Order: Results:

  • Manninen, Satu (2024)
    Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollista viivettä ja puutteita vakavien hammasperäisten infektioiden hoidossa potilailla, jotka kärsivät mielenterveyden häiriöistä. Materiaalit ja menetelmät Retrospektiiviseen kohorttitutkimukseen otettiin yli 15-vuotiaat potilaat, jotka olivat syvän hammasperäisen infektion vuoksi sairaalahoidossa Helsingin yliopistollisen sairaalan suu- ja leukakirurgian yksikössä tammikuun 2021 ja joulukuun 2023 välillä. Käyntikirjauksista poimittiin tiedot anamneesista, oireiden alkamisesta, edeltävistä käynneistä ja edeltävistä toimenpiteistä sekä saadusta hoidosta. Potilaat, joiden infektio ei ollut hammasperäinen, suljettiin pois tutkimuksesta. Tulosmuuttuja oli toistuvat käynnit terveydenhuollossa ennen sairaalahoitoa. Ensisijainen ennustemuuttuja oli potilaan mielenterveyden häiriö. Muita psykiatrisia diagnooseja, esimerkiksi neurologisia kehityshäiriöitä, kehitysvammoja ja muistisairauksia ei sisällytetty tähän ryhmään. Selittäviä muuttujia olivat ikä, sukupuoli, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, alentunut immuniteetti sekä aika oireiden alusta sairaalahoitoon. Myös tehohoitoon johtaneita tekijöitä arvioitiin. Tulokset Tutkimukseen otettiin 172 potilasta. Sairaalahoitoa edeltäviä käyntejä todettiin olleen 61 (35,5 %) potilaalla 172:sta. Kaikkiaan yhteensä 27 potilasta kärsi mielenterveyden häiriöstä (15,7 %). Se oli selvästi yleisempää naisilla (26,0 %) kuin miehillä (8,1 %) Mielenterveyden häiriön omaavilla potilailla oli enemmän edeltäviä käyntejä terveydenhuollossa kuin verrokkiryhmällä (P<0.053). Tupakointi ja alkoholin riskikäyttö ennustivat tehohoidon tarvetta, mutta niillä ei todettu yhteyttä mielenterveyden häiriöihin. Johtopäätökset Potilaan mielenterveyden häiriö voi hankaloittaa hammasperäisen infektion diagnosointia. Tehokas ja oikea-aikainen hoito vaatii terveydenhuollon ammattilaiselta kykyä samanaikaisesti tunnistaa ja ymmärtää potilaan mielenterveyden häiriötä ja havaita etenevä hammasperäinen infektio.
  • Manninen, Satu (2016)
    Tässä tutkielmassa analysoin C.S. Lewisin Narnian tarinat-kirjasarjan vahvoja naishahmoja. Tutkielman keskeisiä teemoja ovat kristinuskon vaikutteet Lewisin henkilöhahmoissa ja sankaruuden käsite. Analysoin jokaista valitsemaani henkilöhahmoa edellä mainittujen teemojen pohjalta tarkoituksenani selvittää, miten ne vaikuttavat hahmojen sankaruuteen. Analyysini kohteena on viisi naishahmoa, joista jokaisella on tärkeä rooli Lewisin kirjasarjassa. Kolme henkilöä, Lucy, Aravis ja Jill, ovat sankarittaria, jotka esiintyvät Narniassa keskeisissä rooleissa. Kaksi muuta henkilöä, Jadis ja Vihreä Velho, ovat noitia, jotka edustavat Narnian pääasiallisia vastustajia eri tarinoissa. Analysoin sekä hyviä että pahoja henkilöhahmoja tuodakseni esiin naishahmojen moniulotteisuuden Narniassa. Ensimmäistä teemaa, kristinuskon vaikutusta, tutkin vertaamalla Narnian henkilöhahmoja Raamatun Vanhan testamentin naispuolisiin henkilöihin. Tarkoituksenani on selvittää, onko Lewis saanut epäsuorasti vaikutteita Narnian henkilöhahmojensa luonteenpiirteisiin tai juonikuvioihin joistakin Vanhan Testamentin naishenkilöistä ja heidän tarinoistaan. Narnian sankarittaria, Lucya, Aravisia ja Jilliä, vertaan Raamatun tarinoiden Rahabin, Esterin ja Ruutin hahmoihin, kun taas vihollisia, Jadisia ja Vihreää Velhoa, vertaan Vanhan Testamentin pahansuopiin naisiin, Isebeliin ja Delilaan. Analyysini perusteella havainnoin henkilöhahmojen välillä lukuisia yhtäläisyyksiä, jonka vuoksi puhun Raamatun naisista Narnian hahmojen epäsuorina esikuvina. Tarkastelen tutkielman toista keskeistä teemaa, sankaruuden käsitettä, analysoimalla mitä se tarkoittaa Narniassa ja kuinka se eroaa sankaruuden tavallisesta määritelmästä. Narniassa sankaruus ei yleensä tarkoita poikkeuksellisia taistelutaitoja, vaan jokaisen tutkimani henkilöhahmon sankaruus korostuu moraalisesti oikeissa valinnoissa. Näin ollen, narnialainen sankaruus kietoutuu läheisemmin kristillisiin arvoihin kuin perinteiseen, taistelua painottavaan sankaruuteen. Sankaruuden teemaa tarkastellessani käytän keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä Monika Hilderin esittämää kahta sankaruuden mallia, klassista sekä hengellistä sankaruutta. Tehdessään oikeita valintoja Narnian henkilöhahmot edustavat Hilderin mukaan hengellistä sankaruutta, joka pehmeiden arvojensa vuoksi mielletään yleensä feminiiniseksi. Klassisen sankaruuden mallia henkilöhahmot sen sijaan kuvastavat tilanteissa, joissa he tekevät moraalisesti vääriä valintoja. Näitä kahta mallia hyödyntäen tarkastelen Lucyn, Aravisin ja Jillin hyveitä ja paheita yksityiskohtaisesti ja osoitan heidän edustavan kristillisen käsityksen mukaista sankaruutta, jossa henkilö on epätäydellinen ja kykenevä pahoihin tekoihin, mutta jolla on samalla kyky oppia virheistään ja kehittää itseään moraalisesti oikeiden valintojen kautta. Jokaisen sankarittaren moraalisen kehityksen kulmakiveksi nousee Aslanin, Narnian jumalhahmon, kanssa tapahtuva käänteentekevä kohtaaminen. Vaikka Lewisiä on usein syytetty seksismistä, havaintojeni mukaan Lucyn, Aravisin ja Jillin feminiiniset ominaisuudet ja pehmeät arvot ovat keskeisiä piirteitä heidän sankaruudessaan.