Browsing by Author "Mannonen, Miika"

Ilmastonmuutoksen muodostaessa useiden välittömien ja välillisten vaikutusten kautta merkittäviä uhkakuvia ihmiskunnan tulevaisuudelle, ovat ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen tavoitteet vakiinnuttaneet vuosikymmenien saatossa asemansa vahvasti poliittisten päätöksentekoelinten asialistoilla. Kaupunkien rakenne luo poliittisten päätöksentekoelinten esittämien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiselle konkreettiset olosuhteet, muodostaen kaupunkien ja näiden tavoitteiden realisoitumisen välille dynaamisen suhteen. Kaupunkien rakenteeseen vaikuttaa suunnitteluprosessi, joka perustuu poliittisiin intresseihin ja päämääriin. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on saavuttaa kaupunkirakenne, joka edistää näiden intressien toteutumista. Kaupungit ovat tämän dynaamisen suhteen kautta hyvin merkittävässä asemassa kestävän kehityksen mukaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tästä syystä niiden rakenteiden tarkempi tarkastelu on yhteiskuntapoliittisesti tärkeä tutkimuksen kohde. Maisterintutkielmassani tutkin kaupunkisuunnittelun ulottuvuuksia, jotka mukailevat kestävän kehityksen kokonaisvaltaisia tavoitteita. Tutkimus keskittyi erityisesti kaupunkiympäristön pitkän aikavälin kestävyyden edistämisen näkökulmaan. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, toteutetaanko kaupungin kontekstissa kestävän kehityksen ulottuvuuksia tasapuolisesti. Tämä on keskeinen edellytys kestävän kehityksen kokonaisvaltaiselle toteutumiselle. Tutkielmani aineistona hyödynsin Vantaan yleiskaavaa 2020 (selostus), joka sisältää tarkastelun Vantaan kaupunkialueen maankäyttösuunnitelmista ja tulevaisuuden tavoitteista. Vantaan yleiskaava 2020:n selostus kattaa kokonaisuudessaan 208 sivua, josta analyysini jäi noin 168 sivun mittainen aineisto. Vantaan yleiskaava 2020:n selostus koostui tarkemmin ottaen 12 eri osiosta ja luvusta, jotka käsittelevät yleiskaavan yleisiä tehtäviä ja tavoitteita, maankäyttöä, kaavateknisiä ratkaisuja, mitoituksia, alueittaisia toimintasuunnitelmia, vaikutusten arviointia sekä karttoja ja liitteitä. Tutkielmassani käytin aineiston analysoinnissa teoriaohjaavan sisällönanalyysin ulottuvuuksiin pohjautuvaa analyysitapaa, jossa yhdistyvät teoria- ja aineistolähtöiset sisällönanalyysimenetelmät. Tutkielmani analyysi perustui löyhästi teoreettisen viitekehyksen luomiin ennakko-oletuksiin, jotka juontavat juurensa kestävään kehitykseen, kestävään kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen liittyviin havaintoihin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Tulkitsin aineistoa kuitenkin myös vapaasti aineistolähtöisesti, ilman sitoutumista tietyn teorian luomaan kehykseen. Keskeisin tulos, jonka tutkimusasetelmani ja analyysini tuotti, on havainto siitä, että Vantaan kaupunki korostaa yleiskaavassaan merkittävällä tavalla ekologisen kestävyyden ulottuvuuksia, joukkoliikenteen tehokkuutta, dynaamisia yhteyksiä sekä työllisyyden ja asumisviihtyisyyden edistämistä, joiden avulla tavoitellaan kaupungin elinvoimaisuuden kasvua. Elinvoimainen kaupunki houkuttelee kaupunkiin lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja, edistäen kaupungin taloudellista kilpailukykyä ja kiihdyttäen teollisuuden toimintaa ja uutta rakentamista, jotka taas aiheuttavat ympäristön kantokyvylle pitkällä aikavälillä rasitteita. Tässä valossa tärkeiden ekologisen kestävyyden mukaisten toimintamallien todelliset vaikutusmahdollisuudet voivat pitkällä aikavälillä heikentyä, mikäli niiden tehtävä on loppujen lopuksi olla merkittävä kilpailuvaltti kansainvälisissä, kilpailuun perustuvissa kaupunki- ja talousverkostoissa, jotka luovat kiihtyvän teollisuuden toiminnan ja uuden rakentamisen muodossa uhan ympäristön kantokyvylle.