Browsing by Author "Mansikkaniemi, Lauri"

Liikkumattomuus ja ylipainoisten määrä ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, mikä on lisännyt sairastumisriskiä useisiin sairauksiin. Hyvä sydän ja verenkiertoelimistön kunto laskee sairastumisen riskitasoa tehokkaasti ja liikunnan määrän lisäämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Tässä tutkielmassa selvitetään liikunnanohjauksen syvyyden vaikutusta suorituskykyä kuvaaviin muuttujiin, ja se on osa laajempaa Motivation Makes The Move! -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ylipainoon ja liikkumattomuuteen puuttuva interventio. Tutkimusaineisto (n=42) koostuu 18-40 -vuotiaista huonokuntoisista henkilöistä, jotka on jaettu kolmeen yksilöllisyydeltään eritasoista liikunnanohjausta saavaan ryhmään. Ryhmistä yksi sai yleiset liikuntasuositukset, toinen epäsuoraan polkupyöräergometritestiin ja kolmas suoraan testiin perustuvat yksilölliset liikuntaohjeet. Mobiiliterveysteknologiaa hyödynnettiin interventiossa. Koehenkilöille tehtiin laajat terveys- ja kuntoselvitykset intervention alussa ja kolmen kuukauden kohdalla, johon seuranta-aika tämän tutkielman osalta päättyi. Maksimaalisen hapenottokyvyn ja ventilaatiokynnyksien muutoksia intervention aikana verrattiin ryhmittäin ja myös lähtötason vaikutusta muutoksiin analysoitiin useiden eri tilastollisten testien avulla. Lisäksi tutkittiin harjoittelumäärän suhdetta hapenottokykyyn. Kolme kuukautta kestävä itsenäisesti terveysteknologia-avusteisesti toteutettu interventio vaikuttaisi olevan tehokas vain kaikista huonokuntoisimmilla. Yleisillä liikuntasuosituksilla ei saavuteta tehokasta interventiota, vaan se vaatii vähintään epäsuoran polkupyöräergometritestin perusteella tehdyn yksilöllisen liikuntaohjeistuksen. Suoran testin avulla tehokkuus voidaan ylettää hyväkuntoisempiin henkilöihin. Hapenottokyvyn nousu tukee myös ventilaatiokynnysten nousua, mutta ei ole sen edellytys. Viikossa yli 159 minuutin ajan liikkuvilla hapenottokyky nousi neljä kertaa todennäköisemmin kuin muilla. Tutkimus antoi näyttöä yksilöllisen liikuntaintervention tehokkuudesta ja vaadittavasta yksilöllisyyden tasosta. Jatkossa se auttaa vastaavanlaisen liikuntaintervention suuntaamisessa oikealle kohderyhmälle ja tuo konkretiaa vaadittaviin harjoittelumääriin. Tutkimuksen rajoituksiksi muodostuivat melko pieni otoskoko ja muuttujien suuri keskihajonta aineistossa.