Browsing by Author "Marjala, Mirja-Riitta"

Opetusharjoittelu kuuluu keskeisenä osana fysiikan opettajan opintoihin. Yhtenä opetusharjoittelun tavoitteena on taito suunnitella ja toteuttaa opetusta opetussuunnitelman huomioon ottaen sekä pohtia ja jäsentää omaa ja muiden opetusta. Tämän pro gradun ajatuksena on tarkastella fysiikan opetusharjoittelijoiden pitämiä oppitunteja kiinnittäen huomiota siihen, miten oppitunnit muodostuvat loogiseksi kokonaisuudeksi ja millaisia tavoitteita opetusharjoittelijat itse mainitsevat oppitunnin eri vaiheille sekä miten nämä tavoitteet näkyvät oppitunnin kulussa. Pro gradussa on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Onko fysiikan opetusharjoittelijoiden esittämä painekäsite looginen ja koherentti? 2. Miten fysiikan opetusharjoittelijoiden toimet ja puhe eroavat siitä, mitä opetusharjoittelijat haluavat sanoa? Tutkimusmateriaali on kerätty videoimalla kaksi fysiikan opetusharjoittelijan pitämää yläasteen oppituntia sekä haastattelemalla opetusharjoittelijat stimulated recall -menetelmällä. Haastattelutilanteessa on kysytty jokaisen katsotun episodin jälkeen opetusharjoittelijan tavoitteita kyseiselle tilanteelle sekä sitä, miten opetusharjoittelija näkee kyseisen tilanteen liittyvän oppituntiin kokonaisuutena. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan oppitunnin pohjalta. Oppitunnista muodostetaan ns. prosessikarttoja, joissa ilmaistaan oppitunnin episodien keskinäiset kytkökset ja niiden toteutuminen. Painekäsitteen loogisuus ja koherenttisuus käsitellään kahdessa vaiheessa tarkastelemalla ensin yksittäisiä episodeja ja tämän jälkeen tarkastelemalla oppituntia kokonaisuutena prosessikarttojen avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan sekä oppitunnin että haastattelumateriaalin pohjalta. Haastattelun pojalta muodostettuja prosessikarttoja vertaillaan oppitunnin pohjalta muodostettuihin prosessikarttoihin ja lisäksi tutkitaan jokaisen episodin kohdalla oppitunnista tiivistettyjen johtopäätösten ja harjoittelijan mainitsemien tavoitteiden välistä yhteyttä. Aineiston pohjalta havaittiin, että episodit rakentuvat yksittäin melko loogisesti, vaikka keskeisistä käsitteistä käytetään erilaisia kiertoilmauksia ennen paineen määrittelyä. Prosessikarttoja tulkitsemalla havaittiin, että oppitunnin rakenne riippuu luonnollisesti paljon oppitunnin vetäjästä ja prosessikartoissa esiintyi kronologinen sekä tähtimäinen rakenne oppitunnin episodien välillä. Opetusharjoittelijoiden mainitsemat episodien tavoitteet ovat sisällöltään asiapitoisia ja liittyvät tiiviisti oppitunnin pohjalta tiivistettyihin episodien keskeisiin sisältöihin.