Browsing by Author "Mattila, Iida"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kerronnallisin menetelmin, millaisia kertomuksia aikuisiällä lähinäön heikkenemisen kokevat henkilöt eli aikuisnäköiset kertovat aikuisnäöstä ja millaisia käsityksiä he tuottavat kertomuksissaan identiteetistä. Aikuisnäkö eli lähinäön heikkeneminen aikuisiällä on yleinen ilmiö. Ihmisen lähinäkö alkaa heiketä merkittävästi noin 40 vuoden iässä, mistä seuraa usein silmälasien hankinta. Näön heikentymistä on tutkittu aiemmin osana ikäidentiteettiä, mutta omana kokonaisuutenaan aikuisnäköä ei identiteetin näkökulmasta ole aiemmin tutkittu. Puheviestinnässä identiteettejä on tutkittu vuorovaikutuksessa rakentuvina ja toisaalta vuorovaikutukseen vaikuttavina tekijöinä. Identiteettien nähdään rakentuvan tarinoissa, joita ihmiset jakavat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkimuksessa käytettiin kerronnallista tutkimustraditiota tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, aineistonkeruun ja analyysin lähtökohtana. Tutkimukseen osallistui 11 haastateltavaa, joiden käsityksiä ja kokemuksia aikuisnäöstä kerättiin kerronnallisilla haastatteluilla. Haastatteluaineistosta muodostettiin aikuisnäöstä kertovat kertomukset, jotka luokiteltiin kertomusten analyysin avulla. Identiteettipuhetta kertomuksista etsittiin holistis-sisällöllisellä analyysilla. Kertomukset jaettiin kolmeen luokkaan: hyväksymiskertomukset, sopeutumiskertomukset silmälaseista ja sopeutumiskertomukset näön heikkenemisestä. Identiteetin nähtiin aikuisnäön kontekstissa olevan vertailussa rakentuvaa, fysiologisesti, symbolisesti tai vuorovaikutuksessa annettua, tottumusten ja muutosten ristiriitoja, vaiheittain rakentuvaa sekä luonnollisesti jännitteistä. Kun aikuisnäköiset kertovat ensimmäisistä lukulaseistaan, he eivät puhu pelkästään iästä, vaan laajemmin identiteetin olemuksesta, ryhmistä, henkilökohtaisista identiteeteistään ja käsityksistään ikään liittyen. Aineiston perusteella voidaan siis nähdä olevan olemassa aikuisnäköön liittyvä identiteetti, aikuisnäköidentiteetti, joka on hybridi erilaisia identiteetin ulottuvuuksia ja erittäin yksilöllisesti koettu identiteetin muoto. Tulokset tarjoavat uutta tietoa aikuisnäöstä sekä identiteetistä vuorovaikutuksellisina ilmiöinä.