Browsing by Author "Mattila, Mari"
Now showing items 1-2 of 2
-
Mattila, Mari (2020)Pro gradu-tutkielman aiheena on ilo vaikeassa elämäntilanteessa. Aihetta lähestytään kysymällä, millaisesta ilosta köyhyyden kokemuksiin liittyvissä kirjoituksissa kerrotaan ja millaisia kertomisen keinoja kirjoittajat käyttävät jäsentäessään elämäänsä ilon ja myönteisyyden näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on myös se, mitä ilosta kertomisen keinot kertovat vallitsevista köyhyyteen ja köyhiin liittyvistä kulttuurisista käsityksistä. Ilon määrittelyssä käytetään apuna erityisesti Spinozan ilon filosofiaa, jossa iloa ovat kaikki myönteiset tunteet. Ilon lisäkäsitteenä on resilienssi, jolla viitataan kykyyn selviytyä vaikeista tilanteista. Tutkielman aineistona on Tutkimusarkistosta saadut Työssä ja köyhä! -kirjoituskilpailulla vuonna 2015 kerätyt kirjoitukset, jotka käsittelevät työssäkäyvien köyhien kokemuksia köyhyydestä. Kirjoituksia on lähestytty sisällönanalyyttis-narratiivisella menetelmällä. Ilon ilmenemisen muotoja on tarkasteltu sisällönanalyyttisesti teemoitellen. Narratiivisen menetelmän avulla kirjoituksista on etsitty erilaisia ilosta kertomisen keinoja sekä kulttuurisia käsityksiä, joihin kirjoittajat tukeutuvat kertoessaan ilosta. Köyhyyden kokemuksiin liittyvissä kirjoituksissa iloa ilmaistaan erityisesti arvojen ja asenteiden avulla. Ilo jäsennetään osaksi elämää erilaisten toimijuuksien avulla valintoina, itsensätoteuttamisena, oppimisena, lupumisena ja hyväksymisenä. Aktiiviseen toimijuuteen liittyvässä ilossa aikaperspektiivi on laaja, iloa jäsennetään menneisyyden ja tulevaisuuden kautta. Iloa jäsennettään myös kertomalla pienistä ilon hetkistä vaikeissa tilanteissa, joissa toimijuus on näkymätöntä, eikä tilanteessa nähdä mahdollisuuksia muutokseen. Tällaisessa ilossa aikaperspektiivi supistuu nykyhetkeen. Ilo näyttäytyy kirjoituksissa myös resilienssimäisenä selviytymisenä ja pärjäämisenä. Kulttuurisia köyhyyteen liittyviä käsityksiä kirjoittajat ilmaisevat vertailun ja vastapuheen avulla jäsentäessään tilannettaan ja iloa osaksi elämäänsä. Vertailulla erottautudutaan ei-köyhistä tai liitytään heihin. Vastapuheen avulla tehdään erontekoa köyhyydestä vallitseviin yleisiin käsityksiin, kuten häpeään. Arvokkuus näyttäytyykin ilon mahdollistajana köyhyyden kokemuksiin liittyvissä kirjoituksissa. Köyhyyden kokemuksiin liittyvä ilo näyttäytyy arvoina ja asenteina, joiden omaksuminen vaatii joskus kovaa työtä. Toimijuus on tärkeä ilon mahdollistaja, ja sen monimuotoisuuden huomioiminen olisi tärkeää esimerkiksi sosiaalityössä. Ilon ja toimijuuden huomioiminen osana köyhyyden kokemuksia voi laajentaa käsitystä köyhyydestä ja hyvän elämän kriteereistä, ja vähentää stigmatisointia ja ulkopuolisuutta, joita köyhyyteen usein liittyy.
-
Mattila, Mari (2023)Tilastokeskuksessa haluttiin kehittää omakotitalojen lämmitysöljyn käyttöä ja lämmitystapaa ku- vaavia tilastoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylläpitämä energiatodistusrekisteri näh- tiin yhdeksi mahdolliseksi aineistoksi, jota kehittämisessä voisi käyttää. Kun energiatodistusrekis- terin aineistoa alettiin tarkastella, huomattiin, että energiatodistusrekisteriin valikoituu keskimää- räistä suurempia ja uudempia rakennuksia. Valikoituneisuuden oletettiin muodostuvan keskeiseksi ongelmaksi energiatodistusrekisterin hyödyntämisessä. Tutkimuskysymykseksi muotoutui, ovatko rakennuskannan öljylämmitteisten omakotitalojen tiedot lämmitystavasta ja pinta-alasta energia- todistusrekisterissä yleistettävissä koko rakennuskantaan. Koska valikoituneisuus on yksi puuttuneisuuden ilmenemismuoto, tutkimuksen teoriaosuudessa pää- tettiin keskittyä puuttuneisuuteen. Puuttuneisuuden mekanismi on tutkimuksen teoriaosan kes- keisimpiä käsitteitä. Puuttuneisuuden mekanismi voi olla täysin satunnainen, satunnainen tai ei- satunnainen. Puuttuneisuuden mekanismi vaikuttaa siihen, mitä tilastollisia menetelmiä aineiston mallintamiseen soveltuu. Tässä tutkimuksessa puuttuneisuuden oletettiin olevan ei-satunnaista. Kun puuttuneisuuden mekanismi on ei-satunnainen, puuttuneisuutta käsitellään yleensä satunnai- silmiönä. Tutkimuksen aineistolle ja puuttuneisuutta kuvaavalle puuttuneisuusindikaattorille muo- dostetaan tilastollinen malli, johon voidaan soveltaa uskottavuuspäättelyä. Tutkimuksessa malliksi valittiin Heckmanin valintamalli. Malli on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun aineisto on valikoitunut tutkittavan ilmiön perusteella. Esimerkiksi öljyn kulutus voidaan esti- moida vain öljylämmittäjistä muodostetun aineiston perusteella. Hackmanin mallilla voidaan ottaa huomioon se, että ölyn kulutus puuttuu niiltä taloilta, jotka eivät lämmitä öljyllä. Kun Heckmanin malli oli estimoitu, sen hyvyyttä arvioitiin ristiinvalidoimalla. Ristiinvalidoinnissa ennustettiin öljylämmityksessä pysymistä. Malli ennusti vain noin 58 % tapauksista oikein. Tätä onnistumisprosenttia pidettiin liian pienenä, jotta mallia kannattaisi käyttää Tilastokeskuksessa energiankulutustietojen korjaamiseen. Syitä mallintamisen epäonnistumiselle voi olla esimerkiksi se, että öljylämmityksen vaihtaminen tapahtuu pitkän aikaikkunan sisällä. Mallin selittäjien vaikutus vasteeseen voi vaihdella eri ajan- kohtina. Malli ei ottanut aikaa huomioon, vaan kaikki asuntokunta kuvaavat muuttujat oli keskiar- voistettu. Malliyhtälö saattoi olla väärä myös siitä näkökulmasta, että siitä saattoi puuttua tärkeitä kotitalouskohtaisia selittäjiä, joita ei vain ollut rekisteriaineistosta saatavilla.
Now showing items 1-2 of 2