Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mattson, Johanna"

Sort by: Order: Results:

  • Hännikäinen, Elli-Noora; Karihtala, Peeter; Mattson, Johanna (2023)
    Neoadjuvanttihoitoa käytetään yhä enemmän paikallisen tai paikallisesti levinneen HER2-positiivisen rintasyövän hoidossa, ja sillä saavutettu täydellinen patologinen vaste on yhteydessä parempaan ennusteeseen. Osalla potilaista ennuste on neoadjuvanttihoidon jälkeenkin huono, ja keinoja näiden riskipotilaiden tunnistamiseksi tarvitaan. Keräsimme retrospektiivisesti datan 121:stä HUS Syöpäkeskuksessa hoidetuista, in situ-hybridisaatiolla varmistetuista HER2-positiivisista rintasyövistä (119 potilasta, joista kahdella oli bilateraalinen rintasyöpä). Kaikki kävivät läpi neoadjuvanttihoidon kuratiivisella tavoitteella, ja käytetyt hoidot olivat modernien hoitosuosituksien mukaisia. Primaarituumorit olivat pääosin kookkaita ja suurimmalla osalla potilaista oli sytologisesti varmistettu imusolmukemetastasointi. Yhteensä 63 syövän kohdalla saavutettiin täydellinen patologinen vaste. Näiden potilaiden tautivapaa elossaoloaika viiden vuoden kohdalla oli 96.8%, kun taas epätäydellisen hoitovasteen saavuttaneilla potilailla se oli 59.7%. Kokonaiselossaoloajoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Täydellinen radiologinen vaste saavutettiin 56 rintasyövän kohdalla, ja se assosioitui täydelliseen patologiseen vasteeseen, vaikkakin kuvantaminen tuotti 30.4% vääriä negatiivisia ja 36.9% vääriä positiivisia tuloksia. Täydellinen radiologinen vaste ei ollut yhteydessä pitempään elossaoloaikaan. Kohtalainen immunohistokemiallinen HER2-ekspressio ennusti alhaisempaa todennäköisyyttä täydelliselle patologiselle hoitovasteelle ja oli yhteydessä lyhyempään rintasyöpäspesifiseen elossaoloaikaan verrattuna syöpiin, joiden immunohistokemiallinen HER2-ekspressio oli korkea. Tutkimuksessamme neoadjuvanttihoidon jälkeen saavutettu täydellinen patologinen vaste toimi edelleen pitempää tautivapaata elossaoloaikaa ennustavana tekijänä korkean riskin HER2-positiivisissa rintasyövissä, ja kohtalaisen HER2-ekspression syöpien ennuste oli korkean HER2-ekspression syöpiin verrattuna heikompi.
  • Tulkki, Kasperi; Lepäntalo, Aino; Mattson, Johanna; Tarkkanen, Maija; Kaila, Minna; Silander, Katariina (2018)
    Tiivistelmä Lähtökohdat: Potilaan tuen- ja tiedonsaanti on keskeistä pitkäaikaisten sairauksienhoidossa. Syöpää sairastavat ovat pääasiassa tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin eräiden taustamuuttujien vaikutusta potilaan kokemukseen saadusta tuesta ja tiedosta sekä mistä potilas haluaisi tietoa ja tukea saada. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko vastauksissa eroja erilaisten sairauksien välillä. Menetelmät: Hoitotyytyväisyyttä kartoittava kysely jaettiin 710 syöpätautien ja veritautien potilaalle. 487 (69%) palautti kyselyn. Analysoimme tuen ja informaation saannin riittävyyttä sekä tuen ja tiedon lähteen mieluisuutta. Tuen ja informaation saannin riittävyyttä arvioitiin lineaarisella logistisella regressioanalyysillä ja tuen ja tiedon lähteen mieluisuutta arvioitiin graafisesti. Sairausryhmäkohtaisia eroja tutkittiin Fisherin tarkalla testillä. Tulokset: Naiset olivat merkittävästi useammin tyytymättömiä saatuun tukeen ja tietoon (OR: 0,34). Lisäksi eri sairausryhmien välillä oli merkitseviä eroja vastauksissa. Muut taustamuuttujat, kuten ikäryhmä ja hoitajien tai lääkärien määrä, eivät vaikuttaneet merkitsevästi potilaiden vastauksiin. Potilaat raportoivat lääkärin tärkeimmäksi (90% potilaista) ja hoitajan toiseksi tärkeimmäksi tuen ja tiedon lähteeksi (78% potilaista). Loput vastaukset jakautuivat tasaisemmin vastausvaihtoehtojen kesken. Päätelmät: Potilaat kokevat pääsääntöisesti saavansa tarpeeksi tukea ja tietoa. Huolimatta sähköisten palvelujen kehityksestä, inhimillinen kontakti hoidon aikana koetaan edelleen tärkeäksi. Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että potilaat voivat kokea saavansa riittävästi tukea ja tietoa, vaikka kohtaisi hoitonsa kuluessa useita ammattilaisia. Potilaan kokemukseen saadusta tuesta ja tiedosta vaikuttaa potilaan sairastama sairaus.