Browsing by Author "McKeough, Helena"

Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisuuden ja afrikkalaisuuden representaatioita suomalaisissa, Afrikkaan sijoittuvissa, 1920-1960-luvulla ilmestyneissä poikien seikkailukirjoissa. Kiinnitän erityistä huomiota representaatioiden intersektionaalisuuteen, eli siihen, miten rotu , sukupuoli, seksuaalisuus, uskonto sekä luokkaihanteet representaatioissa risteävät ja miten näillä representaatioilla tuotetaan toiseutta. Tutkimusintressini on emansipatorinen: haluan selvittää, miten aineisto tukee argumenttia Suomen osallisuudesta kolonialismiin. Kolonialismin määrittelen diskurssiksi, jossa on ylläpidetty tiettyä tiedon järjestelmää. Työn metodi on diskurssianalyysi. Vertaan aineistossa esiintyviä representaatioita klassiseen, kolonialistiseen seikkailukirjagenreen ja sitä myötä erittelen ja kontekstualisoin representaatioita suhteessa kolonialismin historiaan. Tarkastelen suomalaisia poikakirjoja kuitenkin myös osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja analysoin, näyttäytyykö suomalaisuuden vertaaminen toiseuteen osana nationalistista prosessia. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma rakentuu näin ollen uskontotieteestä, jälkikoloniaalisesta teoriasta, sukupuolentutkimuksesta sekä nationalismintutkimuksesta. Analyysini perusteella suomalaisuus vertautuu hierarkkisesti sekä tummaihoisiin afrikkalaisiin, Pohjois-Afrikan arabeihin että muihin eurooppalaisiin. Sankarit ilmentävät hegemonista maskuliinisuutta, jota määrittää niin oikea moraali, rohkea toiminta, oikeutettu väkivaltaisuus kuin valkoihoisuuskin. Kirjojen poikahahmoille seikkailu Afrikassa on initiaatio mieheyteen. Päähenkilöiden valkoihoisuus implikoi herruutta ja johtajuutta. Afrikkalaiset sitä vastoin representoidaan lapsellisina, alamaisina, palvelijaluontoisina ja laiskoina. Suomalaisen maskuliinisuuden vastakohdiksi rakentuvat myös sekä afrikkalaisille että arabeille annetut feminiiniset piirteet. Afrikkalaisten lapsellistamisen ja feminisoinnin taustalla vaikuttaa kuitenkin myös maskuliinisen afrikkalaisen pelko. Suomalaishahmojen moraali korostuu sekä arabihahmojen moraalittomuutta vasten että suhteessa afrikkalaisiin jotka eläimellisyydessään sijoitetaan koko moraalijärjestelmän ulkopuolelle. Aineistossani ei ole paljon suoria viitteitä seksuaalisuudesta, joskin oikea ja väärä halu tuodaan ilmi hienovaraisesti. Heteronormatiivista ja rodullista järjestelmää kuitenkin kyseenalaistaa homoeroottisia sävyjä saava toisen ruumiin ihailu ja arvioiminen. Kahtena poikkeavana representaatioina rodullisessa hierarkiassa toimivat modernin naisen ja jalomielisen villin hahmot. Jalomielisen villin hahmolla ylläpidetään kuitenkin koloniaalista järjestelmää ja rotueroa. Afrikkalaisia eläimellisestään sekä kielellisillä rinnastuksilla että viittauksilla populaaridarvinismiin. Afrikka näyttäytyy historiattomana, ja afrikkalaisten uskonto typistetään irrallisiksi taikauskoiksi. Islam puolestaan esitetään kilpailevana monoteistisena uskontona, joka merkitään kielteisesti ja jota verrataan implisiittisesti kristinuskoon. Aineistoa määrittää sekularismi ja kristillinen kulttuuri tulee ilmi vain implisiittisesti. Vaikka kirjojen kuvailu vaihtelee todentuntuisesta fantasialliseen, samat representaatiot toistuvat kirjasta toiseen vain pienin vivahde-eroin. Suomalaiset sankarit uusintavat klassisten seikkailukirjojen kaavoja, joihin sekoittuu kapitalistis-imperialistisia pyrintöjä. Aineistoni kirjoissa klassisten seikkailukirjojen piirteet on valjastettu spesifiin nationalistiseen tarkoitukseen. Suomalaisuuden rakentumista on leimannut negatiivinen itseymmärrys, jota kansallisaatteessa luoduilla kansanihanteilla on pyritty torjumaan. Pessimististä kuvaa suomalaisuudesta on käännetty myönteiseksi kuvaamalla suomalaiset rodullisesti ylivertaisiksi suhteessa afrikkalaisiin. Analyysin perusteella on ilmeistä, että aineiston kirjat osallistuvat kolonialismin diskurssiin jakamalla kolonialismin diskurssissa ylläpidettyä tiedon järjestelmää.