Browsing by Author "Mehto, Alina"

Tutkielman aihe on kahtalainen: Tutkimuskohteena ovat yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen tehtävänannoissa esiintyvät kielelliset ohjailukeinot. Tarkastelussa ovat myös ne kirjallisuuden lukutavat, joihin ohjailukeinot johdattelevat. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaista ohjailua oppikirjoissa esiintyy? Minkälaisia funktioita keinoilla on? 2) Minkälaisiin kirjallisuuden lukutapoihin eri keinot ohjaavat? Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on funktionaalinen kielikäsitys ja menetelmänä siihen perustuva tekstianalyysi. Kantava ajatus on, että tietyt kielelliset piirteet ennakoivat tiettyä lukutapaa. Työ kytkeytyy suomalaisessa kielentutkimuksessa tehtyyn direktiivisyyden tutkimukseen ja oppikirjojen, kapeammin äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen tutkimukseen. Tutkielman aineisto koostuu vuosiluokkien 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden Otavan SÄRMÄ- ja Editan Satakieli-sarjan oppikirjoista vuosilta 2016–2020. Tarkemmin aineisto rajautuu oppikirjojen kirjallisuusosioiden kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen ohjaaviin tehtävänantoihin. Aineiston analyysin myötä ilmeni, että oppikirjoissa esiintyviä funktioltaan velvoittavia direktiivejä ovat imperatiivimuotoiset käskyt ja kiellot sekä indikatiivimuotoiset neuvot ja ohjeet. Lukemiseen sitouttavaa direktiivisyyttä edustavat tehtävänannoissa esiintyvä puhuttelu sekä interrogatiivi- eli kysymyslause. Direktiivisyyden luvan ja mahdollisuuden tulkintavaihtoehtoa ilmaisevat konditionaaliset kielenainekset, joita ovat modaaliverbi voida, konditionaalimodus ja konjunktio jos. Aineistossa esiintyvät lukutavat jakautuvat osin Kauppista (2010a) mukaillen kolmeen pääluokkaan, joita ovat analyyttinen, elämyksellinen ja sosiaalinen. Analyyttinen lukutapa jakautuu aineiston tarkastelun perusteella kolmeen alaluokkaan, joita ovat erittely ja tulkinta, kirjallisuus maailmassa sekä tuottava ja luova. Elämyksellinen lukutapa jakautuu niin ikään kolmeen alaluokkaan, joita ovat reflektoiva, pohtiva ja kuvitteleva sekä draamallinen ja eläytyvä. Tutkimus osoittaa, että oppikirjasarjat SÄRMÄ ja Satakieli ohjaavat hyödyntämään monipuolisesti erilaisia lukutapoja. Tyypillisesti lukutavat esiintyvät limittäin. Pohtiva ja kuvitteleva lukutapa esiintyy aina osana laajempaa tehtävänantoa, siinä missä muut lukutavat voivat esiintyä sekä itsenäisesti että osana laajempaa kokonaisuutta. Kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan ohella lukutavat ohjaavat harjoittelemaan taitoja, jotka pyrkivät vastaamaan sekä ajantasaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) nimettyihin tavoitteisiin että tutkimusta motivoivaan yhteiskunnalliseen keskusteluun suomalaisnuorten lukutaidosta ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi tiedonhankinta ja lähdekriittisyys, monilukutaito, kulttuurintuntemus ja -lukutaito, tunne- ja ryhmäviestintätaidot sekä yhteisöllinen oppiminen. Tutkimus osoittaa, että aineistossa esiintyvät lukutavat, erityisesti reflektoiva, pohtiva ja kuvitteleva sekä sosiaalinen, tukevat sisäisesti motivoituneen lukijuuden syntymistä.