Browsing by Author "Mielikäinen, Maarit"

Tutkielmani aiheena on haukkumasanoilla ilmaistu epäkohteliaisuus espanjankielisessä televisiosarjassa. Tarkastelen autenttisen ja epäautenttisen epäkohteliaisuuden ilmaisukeinoja pragmatiikan tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten epäkohteliaisuutta ilmaistaan kielellisesti haukkumasanojen avulla ja minkälaisiin tarkoituksiin sitä käytetään tutkittavassa televisiosarjassa. Lisäksi selvitän, mitä haukkumasanoja käytetään, missä konteksteissa epäkohteliaisuutta esiintyy ja miten vastaanottaja reagoi. Luokittelen myös esimerkit autenttiseksi tai epäautenttiseksi epäkohteliaisuudeksi. Määrittelen haukkumasanat Lisowskan (2012) leksikaalisen määritelmän mukaan, jonka jälkeen sovellan Félix-Brasdeferin (2018) teoriaa autenttisesta ja epäautenttisesta epäkohteliaisuudesta. Otan myös huomioon klassiset kohteliaisuusteoriat, kuten Brown ja Levinsonin (1987) kasvo- ja kasvojen menetys -teoriat, joiden mukaan haukkumasanat uhkaavat kohtelun vastaanottajan positiivisia kasvoja ja tarvetta tuntea itsensä hyväksytyksi. Tutkielmani materiaali koostuu meksikolaisen Netflix-sarjan Kukkatalo ensimmäisen kauden jaksoista. Sarja kertoo Meksikon kaupungissa kukkatalon yhteydessä asuvan perheen elämästä. Analysoin laadullisin menetelmin haukkumasanojen käyttöä eri keskusteluissa: neljä autenttisen epäkohteliaisuuden ja neljä epäautenttisen epäkohteliaisuuden esimerkkiä. Analyysissä otan huomioon epäkohteliaisuuden havaitsemiselle tärkeät tekijät, kuten kontekstin, kotekstin, puhujan intention, perlokutiivisen efektin, vastaanottajan tulkinnan ja epäkohteliaisuuden aiheuttamat reaktiot (Culpeper ym. 2003; Félix-Brasdefer 2018). Lopuksi tutkin esimerkeissä käytettyjä epäkohteliaisuusstrategioita Félix-Brasdeferin (2018) kokoaman teorian pohjalta. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kielenkäyttö heijastaa televisiosarjassa sekä autenttisen että epäautenttisen epäkohteliaisuuden keinoja. Analysoidut autenttiset haukkumasanat ovat espanjalaiset ilmaisut infantil, callarse, tonta ja loca kun taas epäautenttisten haukkumasanojen analyysi keskittyy ilmaisuihin bárbara, gordo, tonta ja tremenda. Tutkitut esimerkit näyttävät, että epäkohteliaisuutta ilmaistaan eri strategioiden kautta, kuten vokatiiveina, väitteinä, moitteina tai jopa puheen hiljentäjänä. Autenttista epäkohteliaisuutta käytetään televisiosarjassa etenkin riitatilanteissa tai kostoissa, päinvastoin kuin epäautenttista epäkohteliaisuutta, joka esiintyy tervehdittäessä tai kahdenkeskisissä intiimeissä keskusteluissa. Tutkitut esimerkit osoittavat, että autenttisten haukkumasanojen tarkoitus on loukata tai nöyryyttää kuulijaa tai kritisoida tämän käytöstä, uhaten siten kuulijan positiivisia kasvoja, mutta jossain tapauksissa myös negatiivisia kasvoja. Autenttisten haukkumasanojen perlokutiivinen efekti on negatiivinen, jonka vastaanottaja näyttää nonverbaalisesti osoittamalla ärtymystään kehon elein tai hyväksymällä uhkaus olemalla hiljaa, vaikkakin kerran myös verbaalisin keinoin haukkumalla takaisin. Epäautenttiset haukkumasanat puolestaan viestivät solidaarisuutta, osoittavat hellyyttä tai ovat leikillisiä vitsejä. Sitä käytetään puhujien välisen suhteen ylläpitämiseen tai jopa sen vahvistamiseen sekä yhdessä tapauksessa ollakseen vastentahtoisesti kohtelias. Sen perlokutiivinen efekti on joko positiivinen tai neutraali. Vastaanottaja reagoi verbaalisesti suostumalla yhteistyöhön puhujan kanssa tai osoittamalla ymmärtäneensä vitsin, mutta myös nonverbaalisesti hymyilemällä tai osoittamalla fyysistä hellyyttä.