Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Miettinen, Mari"

Sort by: Order: Results:

  • Miettinen, Mari (2017)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten velallisen toiminnan moitittavuus käytännössä ilmenee ja minkälaisia vaikutuksia toiminnan moitittavuudella on VJL 10 §:n 7 kohdan mukaisen piittaamattoman ja vastuuttoman velkaantumisen näkökulmasta. Tutkielmassa arvioidaan lisäksi, miten esteperusteen laatu ja toiminnan moitittavuus käytännössä vaikuttavat painavien syiden arvioinnin taustalla. Yksityishenkilön velkajärjestely voidaan sen myöntämisen edellytyksistä huolimatta evätä, mikäli velallisen velkaantumiseen liittyy tietynasteista moitittavuutta. Velkaantumisen moitittavuutta ilmentävät VJL 10 §:n mukaiset yleiset esteet, joiden aktualisoiduttua velkajärjestelyä ei voida myöntää velalliselle. Velkajärjestely voidaan poikkeuksellisesti myöntää esteestä huolimatta VJL 10 a §:n perustella, mikäli velkajärjestelyn myöntämiselle on esteestä huolimatta painavia syitä. Velkajärjestelyn yleisistä esteistä käytännössä tulkinnanvaraisimmaksi on muodostunut VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen, jonka mukaisesti velkajärjestelyä ei voida myöntää, mikäli velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja muut olosuhteet sekä se, ovatko luotonantajat toimineet vastuullisesti. VJL 10 §:n 7 kohta muutettiin vuoden 2014 uudistuksella. Kyseisellä uudistuksella muutettiin aikaisemman lain mukainen ilmaisu ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen piittaamattomaksi ja vastuuttomaksi velkaantumiseksi. Uudistuksen tarkoituksena ei ollut korottaa esteperusteen muodostumiskynnystä, vaan kyse oli lähinnä terminologisesta muutoksesta. Lisäksi muutoksella lisättiin velallisen ikä ja luotonantajan toiminnan vastuullisuus nimenomaisina velallisen toiminnan piittaamattomuutta ja vastuuttomuutta arvioitaessa huomioon otettavina seikkoina lakiin. Kyseisen muutoksen tavoitteena oli nimenomaisesti korottaa esteperusteen muodostumiskynnystä sekä nuorten ja ikääntyneiden velallisten osalta että korostaa luotonantajan vastuuta velallisen velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa. Vuoden 2014 uudistuksella muutettiin VJL 10 a §:n mukaisia painavia syitä siten, että nimenomaisina huomioon otettavina painavina syinä mainitaan ensin velallisen toimet velkojen maksamiseksi ja vasta sen jälkeen velkaantumisesta kulunut aika. Kyseisen muutoksen tarkoituksena oli vähentää kuluneen ajan merkitystä VJL 10 a §:n mukaisessa kokonaisharkinnassa ja saattaa yhä useampi velallinen velkajärjestelyn piiriin. Muutoksesta huolimatta painavien syiden olemassaolon arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Vuoden 2014 uudistuksen tarkoitus korottaa esteperusteen muodostumiskynnystä nuorten ja ikääntyneiden velallisten sekä sellaisten velallisten osalta, joiden velkaantumisen taustalla luotonantajan voidaan katsoa toimineen huolimattomasti, ei ole täysin toteutunut. Vaikka velallisen iän merkitys huomioitaisiin velkajärjestelyn esteitä harkittaessa, velallisen nuori ikä vaikuttaa välillisesti velkajärjestelyn myöntämistä vastaan puhuvana seikkana nuorten velallisten olosuhteiden pysyvyyden näkökulmasta. Nuorilla velallisilla katsotaan olevan mahdollisuus työllistyä uudelleen ja parantaa tulotasoaan, joka perinteisesti katsotaan velkajärjestelyä vastaan puhuvaksi seikaksi. Lisäksi vuoden 2014 uudistuksen tarkoitus korostaa luotonantajan toimien vastuullisuutta velallisen velkaantumisen piittaamattomuutta ja vastuuttomuutta harkittaessa ei ole oikeuskäytännössä saanut sille lain esitöissä tavoiteltua painoarvoa. Sen sijaan velkaantumisesta kuluneen ajan merkityksen vähentäminen painavia syitä harkittaessa on käytännössä toteutunut ja velkajärjestelyn myöntämisen painavien syiden tapauskohtainen kokonaisharkinta on korostunut.