Browsing by Author "Mikkola, Henri"

Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on laskenut Suomessa yhdeksän vuotta peräjälkeen. Väestön heikko uusiutuminen on nostanut julkisuudessa esiin huolia hyvinvointivaltion ylläpidosta ja tulevien eläkkeiden maksukyvystä. Tutkielmassa selvitetään, miten sosioekonomisten tekijöiden muutokset Suomessa vaikuttavat kuntakohtaiseen kokonaishedelmällisyyteen. Työttömyyden, koulutusasteen, opiskelijoiden suhteellisen osuuden, muuttoliikkeiden, sekularisaation ja tulotason vaikutusta kokonaishedelmällisyyslukemiin tarkastellaan erilaisin tilastollisin menetelmin. Tuloksia verrataan aiempaan hedelmällisyystutkimukseen ja esitetään alueellisia erityispiirteitä hedelmällisyyskäyttäytymisen saralta. Aineisto koostuu Tilastokeskuksen laatimista väestötilastoista, joiden avulla kunnittaiset kokonaishedelmällisyystilastot on laskettu vuosille 1987–2017. Kuntakohtaisia kokonaishedelmällisyyslukuja verrataan Tilastokeskuksen laatimiin sosioekonomisiin muuttujiin ja havaintoja vertaillaan toisiinsa. Hyödynnettävä tutkimusmenetelmä on kiinteiden vaikutusten malli paneeliaineistolla, jossa kuntia vertaillaan sekä väestöpainotuksella että ilman. Lisäksi hedelmällisyystilastoja tarkastellaan maantieteellisesti painotetun regression avulla, jolloin alueelliset painopisteet ja maantieteelliset erot tulevat näkyviin. Kiinteiden vaikutusten mallista ilmenee, että työttömyyden, opiskelijoiden osuuden, sekularisaation ja tuloluokista varakkaimman kymmenyksen suhteellisen väestömäärän kasvu kunnissa vaikuttaa negatiivisesti kokonaishedelmällisyyteen. Toisen asteen ja korkea-asteisen koulutuksen yleistyminen sekä kunnan muuttovoitto nostavat kunnittaisia kokonaishedelmällisyyslukemia. Maantieteellisesti painotettujen regressiotulosten perusteella Suomesta löytyy varsin erilaisia hedelmällisyyskäyttäytymisen alueita. Käytetyt sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kunnittaista kokonaishedelmällisyyttä hyvin Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun alueilla. Etelä-Suomessa sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kokonaishedelmällisyyttä heikosti. Poikkeuksena tästä on opiskelijoiden suhteellinen osuus, joka kasvaessaan ennustaa tarkastelun kohteena olevan kunnan heikentyvää kokonaishedelmällisyyttä merkittävästi etenkin Etelä-Suomen alueella. Kokonaishedelmällisyyden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä mekanismeja vertailtaessa yhteiskunnan rakenteelliset erot eri alueiden välillä nousevat esiin.