Browsing by Author "Mikkola, Raman"

Kaikki lapset eivät voi syystä tai toisesta asua omien biologisten vanhempiensa luona. Näissä tilanteissa yksi mahdollinen interventio on lastensuojelun perhehoito. Tutkin pro gradu -työssäni Helsingin lastensuojelun sijaishuollon perhesijoituksia. Kyse on siis perhesijoituksista tai kuten voidaan myös sanoa, sijaisperhesijoituksista. Nämä sijaisperheet ovat tavallisia perheitä, jotka pyrkivät yhteistyössä sijoitetun lapsen läheisverkoston kanssa parantamaan lapsen kasvu- ja kehitysolosuhteita. Sijoitukset ovat luonteeltaan toistaiseksi voimassa olevia ja pyrkimyksenä on aina että lapsi pääsee palaamaan takaisin kotiin. Valitettavasti nämä perhesijoitukset eivät kuitenkaan aina suju suunnitellusti ja joskus sijoitus voi purkautua ennakoimattomasti. Nämä ennakoimattomasti purkautuneet sijoitukset aiheuttavat inhimillistä kärsimystä monien ihmisten elämään. Tämän takia niitä pitää aktiivisesti pyrkiä ehkäisemään. Tutkimuksen perusaineistona on vuosina 2007 ja 2008 Helsingin perhehoitoon sijoitettujen lasten asiakasasiakirjat, jotka on kerätty Helsingin sosiaaliviraston sähköisestä asiakastietojärjestelmästä. Lukumääräisesti sijoituksia oli vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 140. Valikoidun otannan jälkeen on tutkittu tarkemmin 14 jatkuvaa sijoitusta ja 14 purkautunutta sijoitusta. Pääasiallisena aineistona tässä toimivat lasten asiakasmuistiinpanot. Muita asiakirjoja on käytetty kontekstoivana aineistona muodostettaessa sijoituksista kokonaisvaltaista kuvaa. Tutkimuksen vertaileva tutkimusasetelma on jaettu yleiseen tutkimustehtävään ja analyyttisiin tutkimuskysymyksiin. Yleisen tutkimustehtävän näkökulmasta esitin aineistolleni kysymykset: millainen verkosto lapsen asioita hoitaa, millaiset teemat asiakirjoissa nousevat esiin ennen sijoitusta sekä sijoituksen aikana sekä millaisia sisällöllisiä eroja ja yhtäläisyyksiä ennakoimattomasti purkautuneiden ja edelleen jatkuvien perhesijoitusten välillä asiakirjamerkinnöissä on nähtävissä? Analyyttisenä apuvälineenä kysyin aineistoltani: kuka aineistossa puhuu, mitä aineistossa puhutaan ja mistä aineistossa puhutaan? Tutkimuksen analyysissä olen soveltanut puhujakategoria-analyysiä, teema-analyysiä ja sisällönanalyysiä. Analyysi oli vahvasti aineistolähtöistä. Puhujakategoria-analyysin tulokset osoittivat että lapsen ympärillä toimivaan verkostoon kuuluu monia toimijoita. Vaikka purkautuneissa sijoituksissa verkosto oli jatkuvia sijoituksia laajempi, molemmissa ryhmissä esiintyi runsaasti sosiaalityöntekijän, lapsen, tämän biologisen äidin sekä sijaisäidin puhetta. Sen sijaan lapsen biologisten isien tai sijaisisien puhetta muistiinpanoissa oli hyvin vähän. Teema-analyysi paljasti, että sekä purkautuneissa sijoituksissa että jatkuvissa sijoituksissa esiintyi temaattisesti samankaltaisia kokonaisuuksia. Analyysi osoitti myös, että useissa sijoituksissa puhuttiin keskenään vastakkaisista teemoista yhtäaikaisesti. Lopulta sisällönanalyysin tulosten mukaan sijoituksia suojaavia tekijöitä olivat eheyttävä arki, positiivinen suhtautuminen huostaanottoon ja sijoitukseen, sijaisvanhempien ammatillisuus sekä sosiaalityöntekijän ammattitaito ja tuki. Sen sijaan suurimpina uhkina sijoituksen jatkuvuudelle olivat lapsen psyykkinen ja psykologinen huonovointisuus, lapsen vaikeat käyttäytymisongelmat, sijaisvanhemman väsymys sekä toimijoiden väliset yhteistyöongelmat. Tulokset osoittivat, että perhesijoitukset ovat monimuotoisia ja monimutkaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen kokonaisuuksia. Perhesijoitusten pysyvyyden turvaamisessa patenttiratkaisut eivät useinkaan ole tarkoituksenmukaisia tai sopivia, vaan kyse on asiakasprosessien joustavuudesta. Lopulta tutkimuksen tulokset nostivat esiin tärkeitä jatkotutkimuksen aiheita.