Browsing by Author "Mikkonen, Hanne"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden sosioekonominen tausta vuonna 2010. Tuloksia verrataan 1990-luvun tai laajemmin 1900-luvun tilanteeseen. Yliopisto-opiskelijoiden sosioekonominen tausta on tällä hetkellä poliittisesti ajankohtainen asia: hallitusohjelmaan on linjattu, että sosiaalisen taustan selitysosuus korkea-asteen opiskeluun osallistumisessa halutaan puolittaa vuoteen 2020 mennessä. Aineistona tutkielmassa käytetään opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta varten Tilastokeskuksen rekisteriaineistoista koottua kattavaa tilastoaineistoa. Aineistoon sovelletaan kvantitatiivisia menetelmiä: ristiintaulukointia, sekä osallistumiskertoimen ja odds ration laskemista eri väestöryhmien koulutukseen osallistumiselle. Eri metodeilla saatuja tuloksia verrataan keskenään. Tutkielmassa lasketaan eri väestöryhmien osallistumista yliopisto-opiskeluun opiskelijoiden vanhempien koulutustason ja sosioekonomisen aseman mukaan. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan eri koulutusalojen opiskelijoiden taustaa eritellen korkean ja matalan perityn koulutuspääoman aloja. Lisäksi koulutusaloja tarkastellaan vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna. Sosioekonominen tausta vaikuttaa yliopisto-opiskelijaksi päätymiseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden jälkeläisiä on 20-24-vuotiaissa yliopisto-opiskelijoissa vähintään kaksinkertaisesti ryhmän väestöosuuteen nähden. Aliedustetuin ryhmä on ammattikoulutettujen jälkeläiset, joita on opiskelijoissa noin puolet ryhmän väestöosuudesta. Vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna eri väestöryhmien koulutukseen osallistuminen on pääosin tasoittunut vuosina 1960 – 2010. Erityisesti ylempien toimihenkilöiden lasten yliedustus uusissa yliopisto-opiskelijoissa on laskenut tasaisesti, ja vuonna 2010 heitä on ollut noin puolitoistakertainen määrä väestöosuuteen verraten. Sen sijaan työntekijäasemassa olevien vanhempien lasten aliedustus on ollut varsin tasaista läpi vuosikymmenten, työntekijäisien lapsia on opiskelijoissa suunnilleen puolet väestöosuudesta. Ryhmän osallistumiskerroin on laskenut vuodesta 2003, ja vuonna 2010 työntekijöiden jälkeläisiä on yliopisto-opiskelijoissa väestöosuuteen suhteutettuna vähemmän kuin kertaakaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. Odds ratiolla mitattuna ylempien toimihenkilöiden jälkeläisillä on noin 6-8-kertainen mahdollisuus päätyä yliopisto-opiskelijaksi verrattuna työntekijöiden lapsiin. Isän asemalla verraten luku on laskenut vuodesta 1990 jonkin verran. Odds ratiolla ja osallistumiskertoimella saadaan tämän tutkielman aineistojen nojalla samansuuntainen kuva koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä. Suomalaisen yliopistojärjestelmän sisälle vaikuttaa eriytyneen korkeamman ja matalamman statuksen koulutusväylät. Lääketieteen, kauppatieteen ja oikeustieteen opiskelijoilla on yleensä korkeasti koulutetut vanhemmat, jotka ovat sosioekonomiselta asemaltaan ylempiä toimihenkilöitä. Nämä niin sanotut statusalat ovat parin viime vuosikymmenen aikana elitistyneet entisestään, joten alojen välinen polarisaatio on kasvussa. Matalin peritty koulutuspääoma löytyy yleensä kasvatustieteen, farmasian ja humanististen alojen opiskelijoita, ja vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan tarkastellen tulos on samansuuntainen. Tutkielman keskeisimpiä tuloksia on työntekijäasemassa olevien jälkeläisten sitkeä aliedustus yliopisto-opinnoissa, sekä koulutusalojen eriytyminen korkeamman ja matalamman statuksen koulutusväyliin. Jos eri väestöryhmien tasaista osallistumista korkeimpaan koulutukseen halutaan edistää, niin ensin olisi selvitettävä aliedustettujen ryhmien kouluttautumattomuuden syitä. Tätä ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu Suomessa. Jos tiettyjen alojen elitistyvää kehitystä halutaan kääntää, niin yksi keino voi olla pääsykoejärjestelmän kehittäminen niin, että nykyään erittäin suositut valmennuskurssien merkitys vähenisi. Koulutuspoliittinen tavoite puolittaa sosiaalisen taustan vaikutus korkeakouluopiskeluun osallistumiseen vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa tämän tutkielman ja muiden viimeaikaisten tutkimusten nojalla kuitenkin varsin mahdottomalta.