Browsing by Author "Mollgren-Gustavsson, Ingela"

HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion  Faculty Kasvatustieteiden maisteriohjelma Laitos  Institution  Department Kasvatustiede Tekijä  Författare  Author Ingela Mollgren-Gustavsson Työn nimi  Arbetets titel  Title Kielelliset virikkeet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Oppiaine Läroämne  Subject Varhaiskasvatus (VAKA) Työn laji  Arbetets art  Level Aika  Datum  Month and year Sivumäärä  Sidoantal  Number of pages Pro gradu-tutkielma Joulukuu 2020 70+14 Tiivistelmä  Referat  Abstract Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan toiminnassa on tuettava lasten kiinnostusta kieliin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että kieli on yhä enemmän oppimisen väline, jota käytetään viestinnässä ja ajattelussa. Tutkimukset ja kansallinen koulutuksen arviointikeskus ovat nostaneet esiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen epätasaisen laadun. Puutteita on esimerkiksi lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Tässä tutkimuksessa halutaan siksi tuoda esiin sitä, kuinka kielelliset virikkeet toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksessa halutaan myös selvittää, onko ”kielellistä kehitystä tukevasta toimintasuunnitelmasta” ollut konkreettista hyötyä yksiköiden kielellisessä työssä tutkimuksen kohteena olevassa kunnassa. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyillä. Kyselyt lähetettiin N=47 henkilölle, jotka työskentelivät erään Turunmaan kunnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Vastausprosentti oli 70 %, N=33. Kysymyksien vastauksia analysoitiin kvantitatiivisesti sekä kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta saadut tulokset havainnollistavat, että henkilöstön työskentely kielellisten virikkeiden parissa on monipuolista ja vaihtelevaa. Enemmistö henkilöstöstä tietää, että kirjat ovat erittäin tärkeitä lasten kielellisen kehityksen kannalta ja panostaa kirjojen sisällöstä keskustelemiseen. Yli puolet laulaa lauluja useita kertoja päivässä, kun taas loruja hyödynnetään vähemmän. Yli puolet henkilöstöstä hyödyntää työssään tablettia, pääasiassa kielellisen kehityksen edistämiseen. Suurin osa työntekijöistä on hyvin tietoisia omasta roolistaan kielellisenä esikuvana lapsille. Tutkimustulokset osoittavat, että ympäristössä voitaisiin panostaa enemmän teksteihin ja kirjaimiin, jotta lapset ymmärtäisivät niiden merkityksen. Lasten kielellisten taitojen dokumentointia tulisi tehostaa. Yli puolet raportoi, että ”kielellistä kehitystä tukeva toimintasuunnitelma” on vaikuttanut yksiköiden konkreettiseen työskentelyyn ja kertoo muuttaneensa laulujen, lorujen ja kirjojen parissa työskentelyä suunnitelman käyttöönoton jälkeen. Avainsanat  Nyckelord  Keywords varhaiskasvatus, esiopetus, kielelliset virikkeet, kieliympäristö, kieltä tukeva toiminta Säilytyspaikka  Förvaringsställe  Where deposited Helsingin yliopisto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi Muita tietoja  Övriga uppgifter  Further information Ohjaaja: Solveig Cornèr