Browsing by Author "Mustonen, Miko"

Jotta keksinnölle voitaisiin myöntää patentti, keksintö ei ole saanut tulla julkiseksi. Keksinnön katsotaan käytännössä tulevan julkiseksi matalalla kynnyksellä ja sen paljastaminen jo yhdelle ulkopuoliselle saattaa sen pääsääntöisesti julkiseksi. Tämä seuraus voidaan useimmissa tilanteissa torjua solmimalla salassapitosopimus kaikkien keksinnön tietoonsa saavien tahojen kanssa. Tutkielmani käsittelee kysymystä, minkä edellytysten täyttyessä salassapitosopimus menettää kykynsä estää keksinnön julkiseksi tulo ja samalla uutuuden menettäminen. Salassapitosopimus on luonteeltaan sopimus, joka kieltää sopimuksen kohteen ilmaisemisen ulkopuolisille. Keksintöä koskevan salassapitosopimuksen merkitys on tässä yhteydessä, että sen solmiminen poistaa yleisen elämänkokemuksen perusteella varteenotettavan mahdollisuuden keksinnön leviämisestä ulkopuolisten tietoon. Keksinnön julkiseksi tulon kannalta on nimittäin ratkaisevaa, onko keksintö tullut ennalta rajoittamattoman ja oikeudenhaltijan kontrollin ulkopuolella olevan henkilöpiirin tietoon. Pääsääntö on siksi, että salassapitoehdoin tapahtunut keksinnön paljastaminen ei saata keksintöä julkiseksi, jos salassapitovelvoitetta on noudatettu. Oikeuskäytännöstä on toisaalta osoitettavissa tapauksia, joissa keksinnön on salassapitosopimuksen voimassaolosta huolimatta katsottu tulleen julkiseksi. Näissä tapauksissa on ollut kyse tilanteista, joissa tapauskohtaisten olosuhteiden vuoksi salassapitoon velvoitettu henkilöpiiri on ollut koostumukseltaan poikkeuksellinen. Keksinnön on katsottava tulevan julkiseksi salassapitosopimuksesta huolimatta lähinnä silloin, kun salassapitosopimus ei käytännössä palvele tarkoitusta rajoittaa salassapidettävän tiedon saatavuutta tietylle henkilöpiirille.