Browsing by Author "Mustonen, Riikka"

Tutkielmassa vertaillaan saalistushinnoittelun sääntelyyn liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Australian oikeusjärjestelmissä sekä analysoidaan niitä syitä, jotka voivat olla löydettyjen erojen ja yhtäläisyyksien taustalla. Tutkielma pyrkii sekä lähestymään saalistushinnoittelun sääntelyyn liittyvää keskustelua uudenlaisesta näkökulmasta että paljastamaan sääntelyn taustalta löytyviä syitä. Tarkastelu tapahtuu suomalaisesta näkökulmasta käsin. Tutkielman tutkimusmetodina on käytetty funktionalismia ja tutkielman etenemisessä myötäillään Husan esittämää viidestä vaiheesta koostuvaa funktionalistista tutkimusprosessia. Funktionalismia hyödynnetään puhtaasti metodologisena välineenä tutkielman analyyttisen raamin rakentamisessa. Vertailtavien oikeusjärjestelmien nykytilan kuvauksessa on lisäksi hyödynnetty oikeusdogmatiikkaa. Tutkielma jakautuu pääpiirteissään neljään osioon. Ensimmäinen osio käsittelee tutkielman lähtökohtia ja metodologisia kysymyksiä. Toisessa osassa esitellään saalistushinnoittelun sääntelyn kehitystä vertailtavissa oikeusjärjestelmissä ja käsitellään lyhyesti saalistushinnoittelua taloudellisena ilmiönä. Kolmannessa osassa käsitellään limittäin vertailtavien oikeusjärjestelmien saalistushinnoittelusääntelyn nykytilaa ja identifioidaan niiden erot ja yhtäläisyydet. Viimeisessä osiossa pohditaan erojen ja yhtäläisyyksien syitä, analysoidaan kolmannessa osassa löytyneitä tuloksia ja esitellään tutkielman loppupäätelmät. Tutkielmassa esiinnousseita oikeusjärjestelmien välisiä yhteneväisyyksiä ovat saalistushinnoittelun luokitteleminen yhdeksi määräävän markkina-aseman muodoksi, sääntelyn linkittyminen saalistustarkoituksen osoittamiseen, oikeuttamisperiaatteiden olemassaolo, kilpailuvaikutusten vähäinen rooli ja se, että tappioiden takaisinperiminen ei ole saalistushinnoittelun välttämätön edellytys. Merkittäviä tutkielmassa löytyneitä eroavaisuuksia ovat hinnan ja kustannusten suhdetta osoittavien testien merkitys, määräävän aseman ja sen väärinkäytön välisen syy-yhteyden olemassaolo ja Australian laajennettu myös muiden kuin määräävässä asemassa olevien yritysten saalistushinnoittelukielto. Vertailukohteiden eroille ja yhtäläisyyksille tutkielmassa löydettyjä selittäviä tekijöitä ovat Suomen osalta yhtenäisen lainsoveltamisen pyrkimys ja EU:n integraatiotavoitteet sekä Australian osalta keskittynyt markkinarakenne ja deskriptiivinen lainkirjoittamistyyli. Lisäksi molempien oikeusjärjestelmien sääntelyratkaisut heijastavat huomattavassa määrin tunnettuja taloustieteellisiä teorioita, tosin myös poikkeuksia taloustieteellisiin lähtökohtiin on havaittavissa. Myös molempien oikeusjärjestelmien formalistinen lähtökohta kilpailuoikeuteen näkyy saalistushinnoittelusääntelyssä.