Browsing by Author "Mutikainen, Tiina"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä edellytyksin rasite on mahdollista muuttaa tai poistaa. Rasitteen pysyvyyttä tarkastellaan erityisesti tilanteissa, joissa olosuhteet ovat muuttuneet siten, että rasitteen aiheuttama haitta on kasvanut tai rasite on tullut tarpeettomaksi. Lisäksi tarkastellaan tilanteita, joissa asemakaavan toteuttaminen edellyttää voimassaoleviin rasitteisiin puuttumista. Tutkielmassa tarkastellaan myös, millä edellytyksin rasiteoikeuden haltija on oikeutettu saamaan korvausta rasitteen muuttamisesta tai poistamisesta sekä miten tällaisen korvauksen suuruus määritellään. Tutkielmassa tarkastellaan aluksi tarkemmin rasitteen käsitettä ja historiaa. Rasite voidaan määritellä kahden kiinteistön väliseksi käyttösuhteeksi, jossa rasitettu kiinteistö antaa aluetta toisen, oikeutetun kiinteistön tarpeisiin. Rasitteilla tarkoitetaan yleensä rakennus- tai kiinteistörasitteita. Lisäksi tieoikeudet on usein rinnastettu varsinaisiin rasitteisiin. Tarkastelu onkin tässä tutkielmassa rajattu koskemaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia rakennusrasitteita, kiinteistönmuodostamislain mukaisia kiinteistörasitteita sekä yksityistielain mukaisia tieoikeuksia. Rasitteet voidaan perustaa joko asianosaisten sopimuksen perusteella tai myös ilman rasitetun kiinteistön omistajan suostumusta, mikäli laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin ja ne on tarkoitettu pysyviksi. Tutkielman kolmannessa luvussa käsitellään rasitteen perustamisen edellytyksiä erityisesti ilman asianosaisten sopimusta eli niin sanottuina pakkorasitteina. Tutkielman pääpaino on rasitteen muuttamisen ja poistamisen edellytysten tarkastelussa. Edellytysten täyttymistä tarkastellaan erityisesti oikeudenkäytännön avulla. Rasitteen muuttaminen tai poistaminen ilman asianosaisten sopimusta merkitsee puuttumista rasiteoikeuden haltijan omaisuudensuojaan ja edellyttää kuitenkin aina tapauskohtaista harkintaa. Lisäksi lain säännökset poikkeavat sanamuodoltaan erilaisten rasitteiden osalta. Tutkielmassa havaitaan, että on mahdotonta määritellä tyhjentävästi niitä olosuhdemuutoksia, joiden perusteella rasitetta voidaan muuttaa tai poistaa. Tutkielman jälkipuolella tarkastellaan korvauksen määräytymistä rasiteoikeuden haltijalle niissä tilanteissa, kun rasitetta on jouduttu olosuhteiden muutoksen vuoksi muuttamaan tai poistamaan. Lopuksi tutkielmassa pohditaan lainsäädännön kehittämis- ja yhtenäistämismahdollisuuksia myös prosessioikeudelliselta kannalta.