Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Muukkonen, Minna"

Sort by: Order: Results:

  • Muukkonen, Minna (2019)
    Tutkimuksessa tarkastellaan patenttioikeuden valmistamisen ja korjaamisen välistä tämänhetkistä rajanvetoa sekä arvioidaan sen toimivuutta yhä yleistyvän 3D-tulostamisen näkökulmasta. Jotta tutkimuksessa pystytään ottamaan kantaa 3D-tulostuksen vaikutuksiin, tarkastellaan tutkimuksessa ensin sitä, minkälaiset toimet tällä hetkellä on katsottu sallituksi korjaamiseksi. Patenttioikeudellinen korjaamisen ja valmistamisen välinen rajanveto ratkaisee kysymyksen siitä, syyllistyykö kolmas henkilö tekemällä patentoituun tuotteeseen varaosia, sitä korjaamalla taikka muutoin muuntelemalla välittömään patentinloukkaukseen kielletyn valmistamisen muodossa. Yleisesti on pidetty hyväksyttävänä sekä oikeuskäytännössä vakiintuneena, että patentin tuottama yksinoikeus tuotteeseen lakkaa, kun tuote ensimmäistä kertaa joko patentinhaltijan toimesta taikka tämän suostumuksella saatetaan markkinoille. Patenttioikeuden sammumisen seurauksena tuotteen laillisesti hankkineella taholla on oikeus tuotteen korjaamiseen sen jatkuvan käytön mahdollistamiseksi. Käytännössä eron tekeminen sallitun korjaamisen ja kielletyn valmistamisen välillä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Suomessa ei ole asiaan liittyen juurikaan oikeuskäytäntöä taikka oikeuskirjallisuutta, jossa asiaa olisi käsitelty. Tässä tutkimuksessa rajanvetoa onkin tarkasteltu muiden Pohjoismaiden sekä Euroopan johtavien patenttimaiden Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinratkaisuiden ja oikeuskirjallisuuden valossa. Tutkimuksessa havaitaan, että tuomioistuimet ovat tällä hetkellä tulkinneet sallitun korjaamisen ja kielletyn valmistamisen välistä rajanvetoa ottaen huomioon erilaisia tekijöitä, kuten tuotteen yleisen korjaamistarpeen sekä tarkastelleet sitä, pitääkö tuotteen vaihdettu taikka korjattu osa sisällään patentoidun tuotteen keksinnöllisen elementin. Viimekädessä kyse on kuitenkin edelleen tapauskohtaisesta harkinnasta ja nykyisen tulkintatilanteen valossa on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita siitä, milloin kyse on sallitusta korjaamisesta, ja milloin taas syyllistytään kiellettyyn valmistamiseen. Entisestään epäselvä rajanveto korjaamisen ja valmistamisen välillä muuttuu vielä astetta monimutkaisemmaksi 3D-tulostusteknologian myötä. 3D-tulostamalla on nimittäin helppoa, nopeaa ja pienemmässä mittakaavassa edullisempaa tulostaa varaosia rikkoutuneisiin tuotteisiin. Tutkielman lopussa käsitellään korjaamisen ja valmistamisen välistä rajanvetoa sekä sen toimivuutta 3D-tulostuksen näkökulmasta. Tutkimus osoitti, että 3D-tulostusmenetelmien käyttöön ottoa vaikeuttavat merkittävästi tämän hetkinen lainsäädännöllinen epävarmuus korjaamisen ja valmistamisen välisestä rajanvedosta sekä itse teknologian vielä varhainen kehitysaste. Toisaalta 3D-teknologia tuo esimerkiksi CAD-tiedostojen muodossa mukanaan uudenlaisia haasteita, joihin tämän hetkinen lainsäädäntö tai edes oikeuskäytäntö ei tarjoa vastauksia. Sen lisäksi, että olemassa olevaa patenttilainsäädäntöä valmistamisen ja korjaamisen näkökulmasta tulisi selkiyttää ottaen erityisesti huomioon 3D-tulostuksen suomalaisille yrityksille tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet, on tutkimuksessa esitelty erilaisia liiketoimintastrategioita, joita yritykset voisivat pyrkiä hyödyntämään ainakin ennen asiaa koskevia mahdollisia lainsäädäntömuutoksia tai vakiintuneen oikeuskäytännön muodostumista.