Browsing by Author "Muukkonen, Saara"

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, selittävätkö akkulturaatioasenteet kansallisen kielen taidon ja psykologisen sopeutumisen välistä yhteyttä. Sopeutumista on tutkittu akkulturaation yhteydessä runsaasti. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kielitaito on yhteydessä akkulturaatioasenteisiin ja sopeutumisen eri tasoihin. Kuitenkin tutkimus näiden kolmen mittarin välisistä yhteyksistä on vähäistä ja kielitaito on usein mukana vain yhtenä demografisena mittarina. Tutkielman teoreettista taustaa hahmottavat akkulturaation ulottuvuudet ja Berryn akkulturaatioasenteet. Tutkielmassa käytetään Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sosiaalipsykologian oppiaineessa vuosina 2008 – 2014 toteutettujen INPRES- ja LADA -projektien pitkittäisaineistoja. Aineisto koostuu Venäjältä Suomeen muuttaneista inkerinsuomalaisista paluumuuttajista. Projekteissa on tehty kolme seurantamittausta, ensimmäinen noin puoli vuotta (N=155), toinen noin kaksi vuotta (N=133) ja kolmas noin kolme vuotta (N=85) maahanmuuton jälkeen. Tässä tutkielmassa suomen kielen taitoa arvioitiin ensimmäisellä seurannalla. Akkulturaatioasenteiden mittareita ovat: kulttuurinen säilyttäminen ja kontaktihalukkuus, joiden arviointi tehtiin toisella seurannalla. Psykologisen sopeutumisen mittareita ovat: elämäntyytyväisyys ja itsetunto, joita arviointiin kolmannella seurannalla. Tutkielman pääanalyysimenetelmä on askeltava regressioanalyysi. Ensiksi tutkittiin regressioanalyysein suomen kielen taidon ja psykologisen sopeutumisen välistä yhteyttä, seuraavaksi suomen kielen taidon ja akkulturaatioasenteiden sekä lopuksi akkulturaatioasenteiden ja psykologisen sopeutumisen välisiä yhteyksiä. Tutkielman tulokset eivät ole samassa linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa: tutkielmassa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä päämittareiden välillä. Näin ollen päätutkimuskysymys ei saa tukea. Regressioanalyysien nollatulokset saattavat johtua analyysien puutteellisista taustaoletuksista tai ongelmista päämittareiden luotettavuudessa. Kuitenkin, koska kansallisen kielen taidon vaikutukset sopeutumiseen ovat hyvin moniulotteisia ja koska maahanmuuttajien kansallisen kielen taito on yhteiskunnallisesti tärkeää, lisätutkimusta kaivataan yhä.