Browsing by Author "Muukkonen, Sanna"

Yksi Suomen laajimmista ympäristörikostapauksista tuli päätökseen vuonna 2019, kun korkein oikeus totesi Talvivaara Sotkamo Oy:n toimineen vastoin yhtiön ympäristöluvan ehtoja. Taustalla oli monimutkainen ja laajamittainen tapahtumakokonaisuus, ja tapauksessa selvitettiin aineellisesta ympäristölainsäädännöstä pohjautuvien, toiminnanharjoittajalle suunnattujen velvollisuuksien mahdollisuutta toimia rikosvastuun perustana, kuin myös ympäristölupaehdon käsitteen tulkintaa. Ympäristön turmelemisrikoksen sanamuodon mukaisesti tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää ympäristöön haitallisen aineen päästämistä ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehdon vastaisesti. Kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa arviot tiettyjen aineiden päästöistä oli arvioitu toteutunutta huomattavasti pienemmiksi, eikä tämän vuoksi kyseisiä aineita koskevia enimmäisraja-arvoja oltu ympäristölupaan otettu. KKO olikin tapauksessa uudenlaisen oikeuskysymyksen äärellä: voidaanko toiminnan katsoa tapahtuneen lupaehtojen vastaisesti, kun nimenomaisia määräyksiä enimmäisraja-arvoista ei ollut lupaan sisällytetty? Tutkielmassa keskitytään ympäristöluvan osuuteen ympäristön turmelemisrikoksessa huomioiden lupasääntelyä koskeva aineellisoikeudellinen lainsäädäntö, mutta myös rikosoikeuden asettamat vaatimukset käsitteiden tulkinnalle, jotka ovat monilta osin tulkintaa rajoittavia. Tarkastelun kohteena on lupaehdon käsitteen näyttäytyminen aineellisessa ympäristöoikeudessa sekä rikosoikeudessa. Tutkielmassa pohditaan sitä, miten ympäristöoikeuden asettamat velvollisuudet näyttäytyvät ympäristöluvassa ja miten lupaehdon käsitettä voidaan tulkita laillisuusperiaatteen asettamien rajoitusten valossa, kuitenkin huomioiden tulkinnassa ympäristöluvan tavoitteet, kuten ympäristönsuojelulliset näkökohdat.