Browsing by Author "Naamanka, Maria"

Syventävän opinnon kirjallisuusosassa perehdyin ISSVA:n (the International Society for the Study of Vascular Anomalies) verisuonianomalioiden luokittelujärjestelmään ja käytin aineistona myös Pubmed-tietokantaa ja muuta alan kirjallisuutta. Vuonna 2014 päivitetyn ISSVA:n luokittelujärjestelmän mukaan verisuonianomaliat jaetaan kahteen pääryhmään: verisuoniepämuodostumiin (eli vaskulaarisiin malformaatioihin) ja proliferatiivisiin vaskulaarisiin muutoksiin, eli verisuoniperäisiin kasvaimiin (vascular tumor). Verisuoniepämuodostumiin kuuluvat kapillaariset, laskimoperäiset epämuodostumat, valtimo-laskimolähtöiset, imutie-epämuodostumat sekä eri muotojen yhdistelmät. Termiä hemangiooma käytetään yhä usein verisuoniperäisistä kasvaimista tai verisuoniepämuodostumista, eikä WHO (the World Health Organization) myöskään luokittelussaan erottele verisuoniepämuodostumia ja verisuoniperäisiä kasvaimia käytettäessä hemangiooma-termiä. Tutkielmaosassa poimin HUSLAB:n tietokannasta Qpati-ohjelman avulla suuontelon ja leukaluun alueella diagnosoidut hemangioomat ja verisuoniepämuodostumat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta aikavälillä 1.1.2002-16.5.2019. Tietokannasta löytyi 269 diagnoosia, joista 54 % oli hemangioomia ja 46 % oli verisuoniepämuodostumia. Muutoksista 52 % (140 kpl) oli naisilla, joilla esiintyvyys oli suurinta 50-60 vuoden iässä; miehillä 60-70 vuotiaana. Yleisimmin, 91,8 % (247 kpl), muutoksia esiintyi suun limakalvoilla ja vain 8,2 % (22kpl) diagnosoitiin leukaluista. Infantiili hemangioomia löytyi 12 tytöltä ja 4 pojalta. Myös kirjallisuudessa infantiili hemangiooman on todettu olevan yleisempää tytöillä. En löytänyt tietokannasta vastaavia suuontelon tai leukaluun alueelta tehtyjä analyysejä verisuonianomalioiden esiintyvyydestä, joten en pystynyt vertailemaan omia tutkimustuloksia muiden löydöksiin.