Browsing by Author "Nurmi, Mia"

Poliisin laillisuusvalvonta voidaan käsittää oikeudellisin kriteerein tapahtuvaksi laadunvalvonnaksi, jonka tarkoitus on valvoa voimassa olevan oikeusjärjestyksen, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallintotavan noudattamista poliisin toiminnassa ja päätöksenteossa. Poliisiin kohdistuva laillisuusvalvonta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laillisuusvalvontaan. Sisäinen laillisuusvalvonta on poliisiorganisaation sisällä tapahtuvaa valvontaa, jolloin poliisi valvoo itse omien toimintojensa laillisuutta. Ulkoista poliisin kohdistuvaa valvontaa taas harjoittavat muun muassa ylimmät laillisuusvalvojat sekä tietosuojavaltuutettu. Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot ovat hallintokanteluiden tutkiminen, laillisuusvalvontatarkastukset sekä henkilötietojen käsittelyn valvonta. Kyseiset keinot muodostavat tässä tutkielmassa tarkasteltavan kokonaisuuden. Tutkielmassa selvitetään, miten sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot turvaavat lain, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallinnon toteutumista poliisin toiminnassa. Tähän liittyy kysymys siitä, millaisia toimenpiteitä valvonnan kohteeseen voidaan valvonnan seurauksena kohdistaa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, voidaanko poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeisiä keinoja pitää tehokkaina ja toimivina. Tämän tueksi tutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita valvontaan voi liittyä. Tutkielmassa on käytetty pääasiallisesti oikeusdogmaattista tutkimusmetodia. Tämä näkyy myös työssä käytetystä lähdeaineistosta, joka muodostuu olennaisilta osin tavanomaisista lainopillisista lähteistä. Tutkielmassa on lisäksi hyödynnetty empiiristä tutkimusmenetelmää eri poliisiyksiköihin kohdistettujen asiantuntijahaastattelujen muodossa. Koska poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on vain vähän laintasoista sääntelyä, poliisin hallinnonalan toimialakohtaiset määräykset ja ohjeet ovat olleet tutkielmassa tärkeinä lähdemateriaaleina. Aihe on ajankohtainen, sillä poliisiin kohdistuva valvonta on viime vuosina herättänyt runsaasti julkista keskustelua poliisimiehiin kohdistuneiden vakavien rikosepäilyjen vuoksi. Ajankohtaisuutta lisää myös Euroopan unionin tietosuojauudistus, joka vaikuttaa lainvalvontaviranomaisten henkilötietojen käsittelyyn ja valvontaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti poliisille on esitetty jälleen uusia toimivaltuuksia, joten lainvalvojiin kohdistuvan valvonnan tarve näyttää vain kasvavan. Tästä huolimatta poliisin laillisuusvalvontaa tai ylipäätään poliisin toimintaa on tutkittu kotimaisessa oikeustieteessä hyvin vähän. Sen sijaan muilla tieteenaloilla tutkimusta on tehty runsaasti. Poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on kuitenkin sisäministeriön toimesta tehty melko laajoja selvityksiä, mikä osoittaa aiheen suurta merkitystä valtion sisäiselle turvallisuudelle. Valvonnan seuraus on vastuu. Tämä näkyy myös poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa, jossa havaituista virheistä ja laittomuuksista seuraa joko ohjaavia tai rankaisevia toimenpiteitä. Rangaistusluonteisten toimenpiteiden toteuttamiseksi valvonta-asia tulee siirtää esimerkiksi virkamies- tai rikosoikeudellisena asiana käsiteltäväksi, sillä laillisuusvalvonta ei itsessään ole rankaisevaa, eikä se tutki mahdollisia rikosepäilyjä. Vaikka sisäisen laillisuusvalvonnan yhtenä tehtävänä on vastuun toteuttaminen, laillisuusvalvonnan piirissä mahdollisten toimenpiteiden tarkoituksena on rankaisemisen sijaan osoittaa valvottavalle paras mahdollinen toimintatapa ja estää virheiden toistuminen jatkossa. Vastuun ohella tutkielmassa on korostettu etenkin oikeusturvaan painottuvia näkökohtia, sillä laillisuusvalvonta on kansalaisen näkökulmasta osa yksilön oikeusturvaa. Tutkielma osoittaa, kuinka heikko lainsäädännöllinen perusta poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeisillä keinoilla on. Ainoastaan hallintokanteluista on säädetty lailla. Tutkielmassa esitetään, että kaikista poliisin sisäisen valvonnan keskeisistä keinoista, laillisuusvalvojien toimivallasta, valvontamenettelystä sekä valvojien ja valvonnan kohteiden oikeuksista tulisi säätää lain tasolla. Sääntelyn puutteesta huolimatta tutkielmassa selvitetyn perusteella voidaan todeta, että poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot ovat oikein toteutettuina toimivia ja tehokkaita. Valvonnan haasteiksi muodostuvat muun muassa laillisuusvalvonnan ja rikosprosessin välinen rajanveto, valvonnan uskottavuuden ylläpitäminen sekä valvottavien poliisin toimintojen monimuotoisuus ja laajuus. Tutkielmassa esitetään, että poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan tarkoituksen täysimääräinen toteutuminen vaatii laillisuusvalvonnalta suunnitelmallisuutta, huolellisuutta ja aktiivisuutta.