Browsing by Author "Nurminen, Maarit"
Now showing items 1-2 of 2
-
Nurminen, Maarit (2019)Tutkimus on perinteisesti keskittynyt taloudellisesti merkittävien, jalostettujen tuotantokasvien tauteihin. Luonnonkasvien tauteja on tutkittu huomattavasti vähemmän, vaikka niillä on suuri merkitys kasviyhteisön monimuotoisuuden säätelijöinä. Etenkin virusten vaikutuksista on hyvin vähän tietoa, koska tartuntoja on hankala havaita. Virukset ovat ehdottomia solunsisäisiä loisia ja tarvitsevat vektoreita levittäytyäkseen kasvien välillä. Virusten esiintymisten ja vaikutusten on havaittu vaihtelevan runsaasti ajallisesti sekä lajien ja populaatioiden välillä. Tässä työssä selvitettiin Plantago lanceolatan latenttiviruksen (PlLV) ja Plantagon latentin caulimoviruksen (caulimovirus), esiintymistä kolmessa eri puolilla Ahvenanmaata sijaitsevassa heinäratamon (Plantago lanceolata) populaatiossa. Kustakin populaatiosta valittiin 20 satunnaista kasvia tutkimukseen. Lehdistä kerättiin näytteitä kerran viikossa kolmen viikon ajan touko-kesäkuussa 2017. Kasvien kukkien ja lehtien lukumäärä sekä pisimmän lehden pituus kirjattiin ylös. Lisäksi mahdolliset viroottiset oireet ja herbivorien aikaansaamat syömäjäljet kirjattiin ylös. Virusten havaitsemista varten kehitettiin qPCR-menetelmä aiempien virussekventointien pohjalta. Alukkeet suunniteltiin mahdollisimman konservoituneille alueille virusten perimässä. qPCR-menetelmän kynnysarvon asettamisen apuna oli lisäksi 218 kasvihuonekasvinäytettä, jotka oli testattu valmiiksi jo olemassa olevalla PCR-menetelmän alukkeilla. Luonnonkasvinäytteet tutkittiin sekä qPCR- että PCR-menetelmillä, joiden tulokset yhdistettiin. Sekä PlLV:ä että caulimovirusta esiintyi kaikilla populaatioilla, mutta esiintymisessä ei ollut merkitseviä populaatioiden välisiä eroja. PlLV-havainnot vähenivät merkitsevästi tutkimusaikana, mutta caulimoviruksen esiintyminen ei vaihdellut. Caulimovirushavainnot korreloivat positiivisesti lehtien lukumäärän sekä erään syömäjälkiluokan kanssa. Muut kasvin ominaisuudet tai herbivorien jättämät syömäjäljet eivät selittäneet virustartuntoja. Viroottiseksi tulkittuja oireita oli sekä virustartuntaisilla että terveiksi todetuilla kasveilla. Vanhat PCR-menetelmät tunnistavat jossain määrin qPCR-menetelmiä paremmin virustartunnat, mutta menetelmät tunnistavat osittain eri tartunnat. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että virusten esiintyminen luonnonkasveilla on vaihtelevaa, eivätkä ne aina välttämättä aiheuta näkyviä oireita, mikä tekee niiden vaikutusten arvioinnista haastavaa. Virukset ovat täysin vektoreista riippuvaisia, ja tulos antaa mahdollisia viitteitä caulimoviruksen vektorilajista. Suurikokoiset kasvit vaikuttavat olevan alttiimpia caulimovirustartunnalle. qPCR-menetelmä täydentää PCR-menetelmää, mutta vaatii lisäoptimointia tehokkuuden parantamiseksi. Jatkotutkimukset suuremmalla otannalla ja pidempiaikaisella seurannalla valottaisivat, millaisia vaikutuksia virustartunnoilla on kasveihin missäkin olosuhteissa.
-
Nurminen, Maarit (2018)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koivistolaisten kokemuksia vuosina 1939- 1944 poikkeavissa olosuhteissa ja niiden merkitystä selviytymiselle. Tutkimus rajautuu Koivistolta evakkoon lähteneiden menetyksiin, ja miten he ovat niistä selvinneet. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista ja niiden avulla saaduista tiedoista. Haetaan esille tekijöitä, joilla voidaan määritellä menetyksen ja menetyksestä selviämisen kokemista pohjautuen Hammarlundin teorioihin. Tutkimus jakautuu kolmeen alakysymykseen. Ensiksi tarkastellaan, miten selviytyminen on heikentynyt vaikeiden kokemusten myötä. Toiseksi selvitetään, miten menetyksen kokeminen on samanikäisillä samankaltainen. Kolmanneksi pohditaan, miten kokemukset välittyvät seuraaville sukupolville. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytetään Claes-Otto Hammarlundin menetysteoriaa, jota hän kuvaa teoksessaan: Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktin käsittely. Tutkimuksessa käytetään apuna menetystekijöiden ja menetyksistä selviämisen tekijöiden taulukointia. Tällöin sovelletaan fenomenograafista viitekehitystä. Haastattelujen tiedot ja kokemukset jaetaan kategorioihin. Aluksi ylä - ja alakategorioihin ja myöhemmin niiden alle tehdään tarkempia luokituksia. Luokiteltujen asioiden välisiä suhteita ja keskinäisiä yhteyksiä selvitetään. Tutkimuksessa käytetään laadullista menetelmää, jotta saadaan mahdollisimman syvällistä tietoa yksilön mahdollisesta menetyksen kokemisesta. Haastatteluihin tuo lisävaikutusta taustalla oleva ilmiöt; sota, sosiaaliset kontaktit ja ikä koetun menetyksen hetkellä. Pyritään löytämään ymmärrystä, mistä jokin asia johtuu ja mikä tekee sen ymmärrettäväksi. Tätä varten tutkija rakentaa menetysmallin ja menetyksistä selviämisen mallin analyysin pohjaksi. Menetykset ja niistä selviytyminen, Haastattelututkimus Koivistolta vuosina 1939 - 1942 evakkoon lähteneiden kokemuksista tuo esille, että vaikeat aineelliset menetykset selvästi heikensivät kaikkien haastateltujen selviytymistä. Henkisten menetysten kohdalla suojaavina tekijöinä korostuvat hengellisyys ja vanhemman antama turva poikkeusoloissa. Kaikenlainen selviytyminen oli tutkimuksen mukaan kiistatta heikentynyt sodan ja evakkovaiheen oloissa vuosina 1939- 1944.
Now showing items 1-2 of 2